HINKU-foorumi.fi Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-foorumin yläpalkin kuva

Kuukauden HINKU-teko

 

Hinku_teko.jpgSuomen ympäristökeskus valitsee joka kuukausi Kuukauden Hinku-teon. Hinkuteot valitaan Hinku-hankkeen kunnissa toteutetuista toimenpiteistä. Ne voivat olla kunnan, yrityksen, yhteisön tai yksityishenkilön toteuttamia. Palkittu saa diplomin ja julkisuutta.

Hinkuteko-palkinnon valintakriteereinä ovat:

  • kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen
  • muut hyödyt kuten energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden parantaminen, taloudelliset edut, työllisyyden lisääntyminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen, käyttö- tai asumismukavuuden parantaminen, positiiviset terveysvaikutukset tai muu hyvinvoinnin lisääntyminen
  • edelläkävijyyden ja aktiivisuuden osoittaminen
  • yhdessä tekeminen
  • päästöjä vähentävien käytäntöjen levittäminen ja tiedon jakaminen


Tähän mennessä palkitut Hinkuteot ja Hinku-raadin perustelut:

 

Utajärven Pantterit kuukauden päästövähentäjä

Joulukuu 2018

Viisihenkinen pyöräilyjoukkue Utajärven Pantterit on valittu joulukuun Hinku-teko-palkinnon saajaksi. Utajärven Pantterit on osoittanut esimerkillistä aktiivisuutta vähäpäästöisessä liikkumisessa pyöräilemällä jo kahdeksatta peräkkäistä kertaa kesällä järjestettävän Kilometrikisan voittoon piensarjassa. Kesän 2019 keskiarvoksi tuli noin 9 512 pyöräiltyä kilometriä ja yli 140 pyöräilypäivää jokaiselle joukkueen jäsenelle.

Utajärven Panttereilla on yhteiset tavoitteet, joihin pääsemiseksi kampanjat ja joukkueet ovat tärkeitä inspiraation ja voiman lähteitä.

”On kiva, että on oma porukka, kyllä se luo tähän tietynlaista yhteisöllisyyttä. Pienessä kunnassa on helppo ystävystyä lajitovereiden kanssa”, joukkueessa mukana oleva Aino Väisänen sanoo. ”Paras mitali on se, kun koko kesän polkee ja tulee parempi kunto”, joukkuetoveri Tauno Holappa jatkaa.

Utajärvi panostaa pyöräilyyn

Tänä vuonna utajärveläisten pyöräilemistä vajaasta 68 500 kilometristä Pantterit polkivat yli 47 000. Lienee Panttereiden ansiota, että Utajärvi nousi Kilometrikisan kuntasarjan kärkeen reilulla 24 kilometrillä asukasta kohden. Kakkossijalle pääsi Halsua, jonka tulos oli noin 21 km/asukas. Vertailun vuoksi Helsingin tulos oli noin 8 km/asukas.

Pantterit ovat onnistuneet inspiroimaan myös muita pyöräilemään. Holappa tutustutti kylän lapsia lajin pariin, ja Utajärven alle kolmestatuhannesta asukkaasta lähes 10 prosenttia osallistui kisaan.

”Utajärvellä on ollut jo kauan aktiivisia pyöräilijöitä, joiden innoittamana kunta liittyi Pyöräilykuntien verkostoon vuonna 2013. Lisäksi kunta teki vuonna 2015 Pyöräilyohjelman, joka sisältää tavoitteita ja toimenpiteitä pyöräilyn edistämiseksi. Ohjelmassa on huomioitu myös pyöräilyn positiiviset vaikutukset ympäristöön”, kunnan hyvinvointijohtaja Hannele Karhu-Airio sanoo.

”Utajärven kunta on todella tukenut pyöräilyä ja tulokset näkyvät. Terveys- ja hyvinvointihyötyjen lisäksi pyöräilyllä on autoilua korvatessaan aito mahdollisuus vähentää päästöjä. Pyöräily tuo samalla rahallisia säästöjä niin pyöräilijälle kuin koko kunnalle pienempien terveydenhoitokustannusten kautta”, Hinku-tiimin vetäjä, tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen sanoo.

Huvia ja hyötyliikuntaa pyörien päällä

Utajärven Pantterien jäsenet polkevat enimmäkseen omia aikojaan ja erilaisin tarkoituksin. Aino Väisänen polki tämän kesän kovimman tuloksen - yli 12 000 kilometriä - harrastaessaan geokätköilyä ja vieraillessaan lastensa luona Muhoksella, Oulussa ja jopa Siilijärvellä. Parhaimmillaan hän on viime kesänä vuorotteluvapaalla ollessaan polkenut yli 15 000 kilometriä, johon sisältyy muun muassa lomareissu Rovaniemelle. Myös Eero Hämälä polki yli 10 000 kilometriä. Eija Puustinen polkee työ- ja asiointimatkoja autoilua korvaten, kun taas eläkkeellä olevat Jorma Holappa ja Tauno Holappa polkevat vapaa-ajallaan. Jorma Holappa pyöräili yksivaihteisella pyörällään kesän aikana noin 7 500 kilometriä, usein kuntaan rakennettua seitsemän kilometrin pyörätietä edestakaisin. Tauno Holappa on pyöräillessään tavannut karhun, ja saanut myös inspiraatiota harrastuksiinsa laulun ja valokuvauksen parissa.

Pyöräilijät ovat huomanneet ilmaston muuttumisen Utajärvellä vuosien varrella. ”Lapsuudessani oli usein marraskuussa jo puolisen metriä lunta maassa, kun tänä vuonna pyöräily olisi onnistunut vielä kesärenkaillakin. Toisaalta viime kesän yli 30 asteen helteiden takia päivän pyörälenkille raaski usein lähteä vasta yhdeksän aikoihin illalla. Ei se kovin hyvältä se tulevaisuus näytä, jos ei tehdä jotain”, Tauno Holappa sanoo.

Utajärven Pantterien kokoonpano on kahdeksan vuoden aikana hiukan vaihdellut. Tänä vuonna joukkueessa polkivat Tauno Holappa, Aino Väisänen, Eija Puustinen, Eero Hämälä ja Jorma Holappa. Joukon keski-ikä on yli 60 vuotta. Aiemmin mukana ovat olleet muun muassa Kauko Tervonen, Paavo Pelkonen sekä Timo Kylmäoja, joka piti tänä kesänä taukoa.

Kilometrikisan järjestävät Pyöräilykuntien verkosto ry ja Suomi Pyöräilee -kampanja. Kisaa poljetaan joukkueissa kolmessa sarjassa. Piensarjan joukkueet ovat kooltaan 5-24 henkeä, ja suursarjan joukkueissa jäseniä on yli 25. Jokainen osallistuja polkee samalla kotikuntansa eduksi kilometrejä kuntasarjassa.

Utajärven kunta liittyi valtuuston päätöksellä neljäntenäkymmenentenäensimmäisenä kuntana mukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon elokuussa 2018. Hinku-verkoston päätavoitteena on hiilineutraalisuus, eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt on kompensoitava.
 

Maanviljelijä, tutkija Tuomas Mattila kuukauden päästövähentäjä

Marraskuu 2018

Lohjan Pusulassa sijaitsevan Kilpiän luomutilan isäntä Tuomas Mattila on valittu marraskuun Hinku-teko-palkinnon saajaksi. Mattila on jakanut ravinteita ja hiiltä sitovia maatalousmenetelmä aktiivisesti ja laajamittaisesti muille viljelijöille ja sidosryhmille.

Kilpiän tila on itsenäinen tutkimus- ja kehitysmaatila, jossa Mattila on vuodesta 2007 saakka toteuttanut erilaisia agroekologisten käytäntöjen kokeiluja. Näihin kuuluvat muun muassa maan peltometsäviljely sekä maan kasvukunnon hoito jatkuvalla kasvupeitteellä ja minimuokkauksella. Toimenpiteiden kautta hiiltä sitoutuu maaperään, jolloin tila toimii merkittävänä hiilinieluna.

”Maanviljelyn järjestelmät ovat monimutkaisia, ja usein viljelijän on helpompi käyttää vanhoja tuttuja menetelmiä. Näistä menetelmistä ei voi vaihtaa vain yhtä ratasta. Sen sijaan pyrin esimerkin kautta vaikuttamaan kokonaisten prosessien parantamiseen näyttämällä miten oma tilani toimii”, Tuomas Mattila sanoo.

Mattila valmentaa Helsingin yliopiston OSMO (Osaamista maan kasvukunnon hoitoon) -hankkeen kautta suoraan sataaviittäkymmentä viljelijää. Kokeilujen oppeja on levitetty myös tuhansille muille viljelijöille muun muassa koulutusten ja käytännön neuvonnan kautta. Tämän lisäksi hän toimii kouluttajana Baltic Sea Action Groupin vetämässä Carbon Action -hiilipilotissa, jossa sadan pilottitilan avulla etsitään keinoja sitoa maaperään mahdollisimman paljon hiiltä. Mattila on myös valittu Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun Suomen osakilpailun voittajaksi vuonna 2018.

Uusiutuvat energialähteet monipuolisesti käytössä

Viljan kuivausta lukuun ottamatta Kilpiän tila toimii uusiutuvilla energiamuodoilla. Sähkö tuotetaan vesivoimalla, ja vuonna 2016 remontoidun, seinälämmitteisen hirsitalon vesi lämpiää aurinkokeräimillä. Mattila on optimoinut traktoreidensa polttoaineen kulutuksen minimiin. Lisäksi hän on siirtynyt toisena suomalaisena viljelijänä jäljelle jäävässä osuudessa kevyestä polttoöljystä jäteperäiseen uusiutuvaan dieseliin, jonka elinkaaripäästöt ovat jopa 85 prosenttia polttoöljyä pienemmät. Tämänhetkisillä tukimalleilla uusiutuvan dieselin hinta on noin kaksinkertainen, mutta kulutuksen minimoinnin ansiosta kustannusero ei kuitenkaan ole kohtuuton.

”Polttoaineen vuosikulutus on tilalla saatu tiputettua kolmasosaan aiemmasta 5 000 litrasta. Tästä kaksi kolmasosaa on nyt traktoreiden uusiutuvaa dieseliä ja jäljelle jäävä kolmannes käytetään viljan kuivaamiseen. Ensi vuonna meillä on suunnitelmissa korvata viljan kuivaamisessa dieselpolttoaine biokaasulla ja tehostaa entisestään aurinkoenergian hyödyntämistä ”, Mattila sanoo.

Mattilan mukaan arviolta puolet fossiilisesta energiasta maataloudessa käytetään viljojen kuivaamiseen. Kilpiän tilalla viljankuivuria lämmittää myös itse rakennettu auringon voimalla lämpenevä ilmakeräin, jonka ansiosta viljankuivuri voidaan laittaa päälle silloin, kun aurinko paistaa.

”Mattilassa yhdistyy hienolla tavalla tinkimätön tutkija ja viljelykäytäntöjä rohkeasti uudistava maanviljelijä. Mattilaan luotetaan, koska hän ymmärtää viljelijöiden paineet elinkeinonsa harjoittamiseen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Hän kehittää ja jakaa auliisti käytännöllisiä ratkaisuja, joilla on mahdollisuus nostaa viljelijät ilmastonmuutoksen hillinnän eturintamaan”, viestintäasiantuntija Ulla Ala-Ketola Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Lohjan kaupunki on ollut mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostossa tammikuusta 2013. Hinku-verkoston päätavoitteena on hiilineutraalisuus, eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt on kompensoitava.
 

Mahnalan ympäristökoulu kuukauden päästövähentäjä

Lokakuu 2018

Hämeenkyrön kunnassa sijaitseva Mahnalan ympäristökoulu on valittu lokakuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi kokonaisvaltaisesta ja vaikuttavasta ilmastopositiivisesta toiminnastaan. Uusiutuvan energian hyödyntämisen ja energiatehokkuuden edistämisen lisäksi koulu on panostanut kestävän kehityksen mukaiseen ympäristökasvatukseen jo 1990-luvun alusta asti.

Ilmastopositiivisuus mukana kaikessa toiminnassa

Mahnalan koulurakennus lämpiää pelleteillä. Vähähiiliset sähköratkaisut toteutetaan energiatehokkaalla LED-valaistuksella sekä katolle asennetuilla aurinkopaneeleilla, joita on kaiken kaikkiaan 100 neliötä.

Mahnalan koulu edistää uusimman Opetussuunnitelman kestäviä tavoitteita esimerkillisellä tavalla. Ympäristökoulun toiminnan perustana ovat muun muassa maaseutulähtöisyys, yhteisöllisyys, kestävä arki sekä maailmankansalaisuus. Opetukseen kuuluvat keskeisesti esimerkiksi luontokasvatus, erilaiset ympäristöprojektit ja tutustumisretket sekä luomu- ja lähiruoka. Koulu on saavuttanut myös kansainvälistä näkyvyyttä hyvänä esimerkkinä suomalaisesta koulutuksesta sekä muualla Euroopassa että Kanadassa ja Australiassa.

Mahnalan ympäristökoulu laajentui vuosien 2016 - 2018 aikana toteutetun rakennushankkeen myötä 240-paikkaiseksi. Lähes seitsemän miljoonan euron hankkeelle myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota ohjataan selkeitä ja mittavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia synnyttäville investointihankkeille.

Paikalliset yritykset toteuttivat rakennushankkeen ja koulun sähkötyöt.

Hämeenkyrön kunta panostaa laajasti ilmastotyöhön

Hämeenkyrö on panostanut koulutuskokonaisuutensa ilmastokelpoisuuteen kokonaisvaltaisesti. Kunnan kouluverkon vanhennuttua alkoi laajamittainen kiinteistöjen saneeraus. Mahnalan koulun lisäksi Monitoimikeskus ja Heinijärven koulu ovat vähentäneet päästöjään hyödyntämällä aurinkovoimaa, ja Sasky-koulutuskuntayhtymän ammattikorkeakouluun hankittiin vastikään täyssähköauto opetuskäyttöön. Ympäristöasiat ovat jo päiväkodista lähtien mukana opetussuunnitelmassa.

”Hämeenkyrön kunnan tavoitteena on ollut toteuttaa palveluverkkouudistus, jossa epätaloudellisista ja energiatehottomista kiinteistöistä päästään eroon. Tavoitteena on suppeampi mutta kustannustehokas palveluverkko, joka tarjoaa kaikille lapsille tasa-arvoiset ja nykyaikaiset oppimisympäristöt varhaiskasvatus mukaan lukien. Mahnalan koulun nyt valmistuttua voimme nähdä tämän tavoitteen onnistuneen erittäin hyvin”, toteaa kunnanjohtaja Antero Alenius.

Hämeenkyrö liittyi kaupunginvaltuuston päätöksellä mukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon maaliskuussa 2017. Hinku-verkoston päätavoitteena on hiilineutraalisuus, eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta viimeistään vuoteen 2030 mennessä.

 

Raahen kaupunki kuukauden päästövähentäjä

Syyskuu 2018

Raahen kaupunki on valittu syyskuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi esimerkillisestä aktiivisuudesta uusiutuvan energian edistämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Raahe on vähentänyt Suomen sähköntuotannon päästöjä tuottamalla tuulivoimaa reilusti yli oman tarpeensa.

Raahe liittyi kaupunginvaltuuston päätöksellä mukaan Hinku-verkostoon elokuussa 2018.
”Viime kädessä meillä ei ollut enää yhtään syytä miksi Raahen kaupunki ei olisi lähtenyt mukaan Hinku-verkostoon. Uusiutuvan energian, yleisen ympäristöystävällisyyden ja päästöjen vähentämisen eteen on tehty Raahessa toimenpiteitä jo vuosia”, Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala sanoo.

Raahessa panostetaan tuulivoimaan

Raahella on Hinku-kunnista suurin ja kaikista Suomen kunnista toiseksi suurin kumulatiivinen tuulivoimakapasiteetti. Hiukan suurempi tuulivoimakapasiteetti on etelämpänä länsirannikolla sijaitsevalla Kalajoella.

Raahessa tuulivoimaan on panostettu jo 15 vuoden ajan. Vuoden 2016 loppuun mennessä asennettua tehoa oli 114 MW ja arvioitu vuosituotanto noin 270 GWh. Tämä on yli kolme kertaa Raahen kulutussähkön (kotitaloudet ja palvelut, poislukien lämmitys) vuosittainen käyttö.

”Päästöttömällä sähköntuotannolla kompensoitiin 20 prosenttia Raahen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2017 tilanne edistyi entisestään kun Annankankaan ja Sarvakankaan suuret tuulivoima-alueet otettiin käyttöön. Tämä tulee näkymään myös Raahen kasvihuonekaasupäästöissä hyvin myönteisellä tavalla”, erityisasiantuntija Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Raahessa asutuksen minimietäisyys lähimpään tuulivoimalaan on rajattu tiukasti kahteen kilometriin. Tämä on helpottanut asian käsittelyä ja tuonut tuulivoimalle yleistä hyväksyntää.

Raahe on päästöjen vähentäjänä Hinku-kuntien kärkijoukossa

Hinku-verkoston päätavoitteena on hiilineutraalisuus, eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Loput päästöistä kompensoidaan muun muassa tuulivoimalla, jos sen kapasiteetti ylittää kunnan oman tarpeen. Kaiken kaikkiaan Raahe on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään vuosina 2007-2016 jo 36 prosenttia. Kärkijoukossa ovat Iin kunta (-52 %), Rauma (-39 %) sekä Raahen kannoilla oleva Kitee (-35 %).

 

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kuukauden päästövähentäjä

Elokuu 2018

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on valittu elokuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi. Maakuntaliitto on tehnyt pitkäjänteistä työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi, tukenut kuntien ilmastotyötä ja edistänyt kestävää liiketoimintaa alueellaan.

Pohjois-Karjala on Suomen ensimmäinen maakunta, joka on liittynyt Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostoon tavoittelemaan hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Karjala on ainutlaatuinen alue, sillä Hinku-kunnat kattavat yli 80 prosenttia maakunnan pinta-alasta ja 84 prosenttia väestöstä. Tällä hetkellä Hinku-verkostossa on mukana jo yhdeksän Pohjois-Karjalan kolmestatoista kunnasta.

”Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rooli ilmastotyössä on ollut ratkaiseva. Ilman liiton vahvaa panostusta ja hyvää yhteistyötä kuntien kanssa ei näin laajaa sitoutumista ilmastonmuutoksen hillintään olisi saavutettu. Pohjois-Karjalalla on nyt hyvät lähtökohdat saada kilpailuetua ponnistellessaan jo etuajassa kohti hiilineutraalisuutta”, tutkimusinsinööri Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Merkittäviä päästövähennyksiä ja yhteistyötä kestävän maakunnan eteen

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on tehnyt alueellaan tehokasta ilmastotyötä. Se on kannustanut kuntia ja muita maakunnan toimijoita lisäämään uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta sekä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Liitto on myös levittänyt hyviä käytäntöjä ja edistänyt cleantech-yritystoimintaa. Lisäksi maakuntaliitto on aktiivisesti levittänyt tietoa hiilineutraalien kuntien verkostosta Itä- ja Pohjois-Suomen alueella sekä kansainvälisesti.

”On ollut hienoa huomata, kuinka sitoutuneita Pohjois-Karjalan kunnat ja kehittämisorganisaatiot ovat ilmasto- ja energiatavoitteisiinsa. Hinku-toiminnan kautta olemme päässeet testaamaan uudenlaisia toimintatapoja, kuten yhteishankintoja, joiden kautta myös kotitaloudet ovat lähteneet mukaan. Ilman tätä työtä ei saavutettuihin päästövähennyksiin olisi ylletty”, projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta sanoo.

Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet vuosina 2007-2015 merkittävästi, keskimäärin 27 prosenttia. Eniten päästöt ovat vähentyneet Kiteellä ja Lieksassa, joissa molemmissa vähennys on ollut 36 prosenttia. Toiseksi eniten päästöjä ovat vähentäneet Joensuu ja Outokumpu, joiden päästöleikkaus on 31 prosenttia. Pohjois-Karjalan Hinku-kuntia ovat Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Tohmajärvi ja Valtimo.

Hinku-verkoston päätavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Pohjois-Karjalassa monipuolista ilmastotyötä koordinoidaan Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hankkeess

 

Joensuun ja Kirkkonummen seurakuntayhtymät kuukauden päästövähentäjät

Kesäkuu 2018

Joensuun ja Kirkkonummen seurakuntayhtymät on palkittu kesäkuun Hinkuteko-palkinnolla. Joensuun seurakuntayhtymä on tehnyt pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista ympäristötyötä kirkon ympäristödiplomiverkostossa ja yhdistänyt voimansa Joensuun kaupungin kanssa. Kirkkonummen seurakuntayhtymä on vähentänyt esimerkillisellä tavalla kiinteistökantansa lämmitysenergian- ja sähkönkulutusta muun muassa digitaalisen etäoptimointijärjestelmän avulla.

Seurakunnilla merkittävä kiinteistöomaisuus

Seurakunnat omistavat noin 6 000 kiinteistöä, mm. kirkkoja, seurakuntataloja ja leirikeskuksia. Ne käyttävät vuosittain noin 256 miljoonaa euroa rakennustensa hoitoon ja ylläpitoon. Hinku-raadin mukaan kirkko vaikuttaa merkittävällä tavalla seurakuntien ilmastotyöhön ympäristöjärjestelmänsä välityksellä. Tämän lisäksi seurakunnat tekevät arvokasta työtä historiallisesti merkittävien rakennusten säilyttämiseksi.

Seurakuntien kiinteistöissä on usein vanhentuneita sähkölämmitteisiä järjestelmiä kuten penkinaluslämmittimiä, jotka voivat olla hyvinkin vaikeakäyttöisiä ja herkkäsäätöisiä. Seurakuntien yhdistymisten myötä hallinnoitavien kiinteistöjen väliset matkat ovat myös kasvaneet, jolloin resurssit eivät tahdo riittää lämpötilojen säätelyyn vaihtelevan ja satunnaisen käyttötarpeen mukaan. Tällöin rakennuksia helposti ylilämmitetään. Historiallisesti merkittävät rakennukset ja niiden arvokas esineistö asettavat suuria vaatimuksia korjausremonteille.

”Kirkkonummen seurakuntayhtymän esimerkki osoittaa, että seurakunnat ovat löytäneet ratkaisuja myös vanhojen kirkkojen energiankulutuksen pienentämiseen ilman että arvokas rakennusperintömme vaarantuu”, kehitysinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Joensuun seurakuntayhtymällä laajat ilmastokumppaniverkostot

Joensuun seurakuntayhtymä omistaa ja hallinnoi useita kiinteistöjä. Kiihtelysvaaran seurakuntatalon vuonna 2016 valmistunut laajennus yhdisti kahden kiinteistön toimintoja yhteen rakennukseen. Laajennuksen yhteydessä talon lämmitysmuoto vaihdettiin öljystä maalämpöön. Joensuun seurakuntakeskuksessa tehtiin samoihin aikoihin ilmanvaihdon perusparannus ja uusittiin lämmönvaihdin. Rantakylän kirkossa uusittiin kerralla vanhat lamput LEDeiksi. Myös muissa seurakunnan rakennuksissa valaistusta on systemaattisesti uusittu.

Joensuun seurakuntayhtymällä on kirkon ympäristödiplomi. Se on seurakuntia varten kehitetty ympäristöjärjestelmä, joka auttaa niitä ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristökasvatukseen liittyvässä työssä. Diplomi on voimassa viisi vuotta ja mukana on noin sata seurakuntaa.

Hinku-raati pitää erityisen positiivisena Joensuun seurakuntayhtymän ja Joensuun kaupungin välistä yhteistyötä ilmastoasioiden eteenpäin viemisessä. Seurakuntayhtymä liittyi Joensuun seudun ilmastokumppanuusverkostoon ja allekirjoitti julkisen ilmastositoumuksen. Ilmastotyötä tehdään siten aktiivisesti yhdessä laajemman kumppaniverkoston kanssa.

Kirkkonummen seurakuntayhtymä säästää rahaa ja aikaa lämmityksen etäoptimoinnilla

Kirkkonummen seurakuntayhtymä on esimerkillisellä tavalla hakenut ratkaisuja kiinteistöihin, joissa lämmityksen tarve on kausittaista.

Pohjois-Kirkkonummella sijaitsevaan, vuonna 1823 rakennettuun Haapajärven hirsikirkkoon on huhtikuussa asennettu OptiWatin suorasähkölämmityksen etäoptimointijärjestelmä. Hirsikirkko on suojeltu kohde, joten suuret energiaremontit eivät ole mahdollisia.

”Kirkko oli aiemmin ympärivuotisesti käytössä ja lämmityskaudella kului paljon sähköä siihen, että kylmää rakennusta lämmitettiin viikonloppuisin tilaisuuksia varten. Sisälämpötilan jatkuva vaihtelu talvikaudella aiheutti myös kirkon rakenteisiin suurta kosteusrasitusta”, Kirkkonummen seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikkö Anna Antikainen sanoo.

Etähallittava ja älykäs järjestelmä säästää huomattavan paljon aikaa ja vaivaa, sillä se optimoi ennalta kiinteistön lämpötilan ottaen huomioon ulkoiset sääolosuhteet ja sähkön hinnan.

Kokemukset ovat tähän mennessä olleet erittäin lupaavia. ”Uuden järjestelmän avulla olemme voineet ohjata lämmitystä hyvinkin tarkasti keväällä, mutta varsinaisesti pääsemme testaamaan järjestelmän tehokkuutta ja sen tuomaa säästöä ensi talven aikana”, Antikainen sanoo.

Haapajärven hirsikirkon lisäksi sähkölämmityksen etäoptimointijärjestelmä aiotaan ottaa käyttöön Räfsön leirikeskuksessa vielä tänä vuonna. Keskuksessa on seurakuntayhtymän suurin yksittäinen sähkön kulutus - noin 300 000 kWh vuodessa, ja se sijaitsee saaressa, mikä tekee lämpötilojen säätämisen erityisen haasteelliseksi.

Lämpöä tuotetaan myös ilmalämpöpumpuilla, ja suunnitteilla on myös aurinkopaneelien asennus.

”Olemme laskeneet, että aurinkopaneeleiden tuottamalla sähköllä katamme suuren osan sähkön kesäaikaisesta käytöstä, joka aiheutuu pääosin leirikeskusten keittiöiden kylmälaitteista. Leirikeskuksen henkilökunta on ottanut toiminnan kehittämisen pääteemaksi energiansäästön ja ympäristöasiat: sekajätettä pyritään tuottamaan mahdollisimman vähän, metalli, lasi ja muovi kierrätetään ja biojätteet kompostoidaan”, Antikainen sanoo.

Seurakuntayhtymä on lisäksi tehnyt järjestelmällisesti LED-valaistusremontteja ja investoinut uusiutuvaan energiaan. Ilmalämpöpumpuilla on joissain kiinteistöissä saavutettu jo 20-30 prosentin energiakulutussäästöjä.

Myös arkkitehtonisesti merkittävän, akateemikko Juha Leiviskän suunnitteleman Kirkkonummen seurakuntatalon ensi vuonna alkavan peruskorjauksen suunnittelussa korostetaan energiataloudellisia ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja – aurinkopaneeleita on toivottu sinnekin.

 

Iin kunta kuukauden päästövähentäjä

Toukokuu 2018

Iin kunta on valittu toukokuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi aktiivisesta, pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työstä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kunta on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasolta jo vuoteen 2020 mennessä, mikä on jopa 30 vuotta EU:n asettamia ilmastotavoitteita nopeampi.

”Iin esimerkki osoittaa, että päästöjen vähentämiseen on jo nykyisellään kustannustehokkaita teknologioita ja keinoja. Lisäksi kunnan päästövähennystyö on vahvistanut sekä kunta- että aluetaloutta. Asukkailleen kunta näyttää sekä esimerkkiä että luo edellytyksiä vähäpäästöiseen arkeen”, Hinku-tiimin vetäjä Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Vuosien 2007–2015 aikana Ii on vähentänyt päästöjään 50 prosenttia eli 49 500 tonnia hiilidioksidipäästöjä, joka vastaa noin 4 500 iiläisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. Kunnan johdon sitoutumisella ja innostuneisuudella on ratkaiseva merkitys päästöjen vähenemiseen. Kunnan päättäjät ovat ne tahot, jotka mahdollistavat kunnan sisällä tapahtuvat ilmastoviisaat linjaukset.

Suurimmat eurosäästöt kunta on saavuttanut kiinteistöjen energiatehokkuutta parantamalla ja luopumalla öljylämmityksestä kunnan kiinteistöissä. Kunnan toimenpiteillä saavutettujen säästöjen arvioidaan vastaavan jopa 0,75 prosenttiyksikön laskua Iin kunnallisverotuksessa. Kokonaisuudessaan Iin kunta on 2012-2016 aikavälillä saavuttanut 1.9 miljoonan euron investoinneilla lähes 50 kilotonnin CO2 päästövähennysten lisäksi 766 000 euron vuotuisia säästöjä.

Energiaomavarainen Iin kunta hyödyntää pienestä koostaan huolimatta monipuolisesti erilaisia uusiutuvia energianlähteitä. Koko Suomen laajuisessa Suomen ympäristökeskuksen ja KL-Kuntahankintojen aurinkovoimaloiden yhteishankinnassa Ii hankki suuren määrän aurinkovoimaloita. Asennettujen aurinkopaneelien yhteisteho Iissä on nyt 246 kWp. Iin kunnassa tuotetaan lisäksi tuulivoimaa 375 gigawattituntia, joka vastaa noin 18 750 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta. Kunnan työntekijöillä on käytössään viisi täyssähköhenkilöautoa ja yksi –pakettiauto, joiden sähkö tuotetaan tuuli- ja aurinkovoimalla. Iissä hyödynnetään lisäksi vesisähköä ja tuotetaan lämpöenergiaa polttamalla puuta.

Hakiessaan Hinku-verkostoon kunnat sitoutuvat ottamaan päästövähennykset huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi.

Iin kunta on esimerkillisesti onnistunut saamaan asukkaat mukaan yhteisiin ilmastotalkoisiin esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin. Tämä on tuonut kunnalle myös kansainvälistä menestystä, kun Ii voitti Euroopan komission RegioStars 2017 -kilpailun.

Vuoden 2016 alusta lähtien kaikki Iin kunnan koulut ja päiväkodit ovat olleet mukana 50/50 kampanjassa, jossa tarkkaillaan kuukausittain lämmityksen, sähkön ja veden kulutusta ja toteutetaan energiatehokkuustoimenpiteitä yhdessä oppilaiden kanssa. Kampanjassa kunta on sitoutunut palauttamaan kouluille puolet siitä rahallisesta säästöstä, jonka koululaiset saavat energiantehokkuustoimillaan aikaan.

Iissä käynnistyy Iisisti Energinen -kokeilu, jonka tarkoituksena on kannustaa kansalaisia siirtymään uusiutuvan energian käyttöön ja energiansäästöön. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa ja ymmärrystä kotitalouksien ja ihmisten päätösten taustalla olevista arvioista ja muista tekijöistä energianvalintoja tehtäessä.
 

Knehtilän luomutila kuukauden päästövähentäjä

Huhtikuu 2018

Hyvinkäällä sijaitseva Knehtilän suvun luomuviljatila on valittu huhtikuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi. Knehtilän tilalla on käytössä ilmastoystävällisiä ja kiertotaloutta tukevia maanviljelymenetelmiä. Lisäksi tila on edelläkävijänä suunnitellut ja toteuttanut vähähiilistä, ravinne- ja energiaomavaraista agroekologista symbioosimallia yhteistyössä yritysten kanssa Hyvinkään Palopurolla. Tila siirtyi luomuviljelyyn vuonna 2010.

Symbioosimallissa Knehtilän tilan viherlannoitusnurmet toimitetaan yhdessä lähitilojen hevosen- ja kananlannan kanssa kuivamädätyslaitokseen. Laitoksesta saadaan biokaasua pääasiassa ajoneuvoihin myytäväksi sekä tilojen energiatarpeisiin. Sivutuotteena tuleva ravinnerikas mädätysjäännös palautetaan pelloille lannoitteeksi, mikä vähentää ravinnehävikkiä ja poistaa tarpeen hankkia ostolannoitteita. Sato paranee samalla kun kulut ja päästöt vähenevät. Lisäksi toiminta tuo alueelle työpaikkoja rakenteilla olevaan biokaasulaitokseen ja suunnitteilla olevaan luomuleipomoon, joka tulee saamaan suuren osan jauhonsa Knehtilän tilalta.

Knehtilän tila pyrkii vaikuttamaan kokonaisvaltaisesti ympäristön ja luonnon tilaan sekä ilmastoon. Täsmä- ja luomuviljely parantavat maaperän kasvukuntoa. Ravinnerikkaat viherlannoituskasvit sitovat typpeä, ja hyväkuntoinen maaperä säilöö ja vapauttaa kasveille paremmin vettä ja ravinteita, sekä sitoo tehokkaammin hiilidioksidia. Tila pyrkii myös ehkäisemään ravinteiden huuhtoutumista vesistöihin suojavyöhykkeillä.

”Arvostamme Knehtilän tilan kokonaisvaltaista ympäristönäkemystä ja edelläkävijyyttä. Ruuan- ja energiantuotannon symbioosimaisilla ratkaisuilla voidaan paikallisesti saavuttaa merkittäviä hyötyjä niin kiertotalouden, työllisyyden, kestävän ruuantuotannon kuin ympäristönsuojelun näkökulmasta”, sanoo Hinku-verkoston palkintoraatia edustava suunnittelija Venla Riekkinen Suomen ympäristökeskuksesta.

 

Haminan kaupunki kuukauden päästövähentäjä

Maaliskuu 2018

Haminan kaupunki on valittu maaliskuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi. Palkinto jaetaan tunnustuksena esimerkillisestä aktiivisuudesta päästöjen vähentämisessä. Haminan kaupunki vaihtoi Ruissalon liikuntahallin vanhan loisteputkivalaistuksen LED-tekniikkaan syksyllä 2017. Ennen investointia valaistus kulutti sähköä 82 000 kilowattituntia vuodessa. Uuden valaistuksen arvioidaan kuluttavan lähes 80 prosenttia vähemmän sähköä, jolloin vuosikulutus olisi 17 200 kilowattituntia.

Valaistuksen uudistaminen oli osa Ruissalon liikuntahallin suurremonttia. Haminan kaupungin tilapalvelupäällikkö Juha Tiitta ja sähkötyönjohtaja Tommi Saarainen ovat tyytyväisiä lopputulokseen, sillä korjaukset onnistuivat ja ensimmäiset palautteet käyttäjiltä ovat olleet positiivisia. ”Valaistus on tasainen, häikäisemätön ja helposti ohjattavissa tarpeen mukaiseksi”, Saarainen sanoo.

LED-valaisimien arvioitu käyttöikä on noin 50 000 tuntia eli normaalikäytöllä reilusti yli kymmenen vuotta. Investoinnin takaisinmaksuaika on lyhyt, noin neljä vuotta. Uusi valaistus on jaettu kolmeen lohkoon, joihin on ohjelmoitu kaksi eri valaistustasoa. Järkevällä sijoittelulla valaisimien määrä pystyttiin vähentämään puoleen alkuperäisestä. Käyttäjät voivat itse säätää valaistusta tarpeen mukaan liikuntasalin puolella.

Haminassa toimenpiteen toteutti kiinteistöjen valaistuksen uusimiseen erikoistunut yritys Valoremontti Oy. Uusi valaistuksenohjausjärjestelmä toimitettiin tilaajalle avaimet käteen -periaatteella. Valoremontti Oy:n toimitusjohtaja Sami Santalahden mukaan kuntasektorilla on laajalti valaistuksen uusimistarpeita Ruissalon liikuntahallia vastaavissa tiloissa. Hyväksi koettua mallia voisi monistaa ja toteuttaa useiden kuntien yhteishankintana. Kilpailutus ja kilpailukriteerien sorvaaminen ovat usein selviä pullonkauloja. ”Pelkkä hinta ei saisi ratkaista hankintoja, vaan myös energiatehokkuutta, laatua, luotettavuutta ja hyvää palvelukonseptia tulisi painottaa arvioinneissa – kuntasektorillakin”, Santalahti kiteyttää.

"Kaikkien, jotka voivat vaikuttaa kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja joiden hallinnoimissa kiinteistöissä on vanhaa ja energiaa tuhlailevaa tekniikkaa, kannattaa ottaa palkitusta Haminasta mallia. Toimenpide on edullinen, taloudellisesti hyvin kannattava, erittäin helppo ja nopea toteuttaa ja sillä on valtavat monistusmahdollisuudet erilaisissa kiinteistöissä ympäri Suomea", sanoo Hinku-tiimin vetäjä Pasi Tainio.

 

Hangon kaupunki kuukauden päästövähentäjä

Helmikuu 2018

Hangon kaupunki on valittu helmikuun Hinku-teon palkinnonsaajiksi esimerkillisestä aktiivisuudesta päästöjä vähentävästä toiminnasta ja uusiutuvan energian käyttöön siirtymisestä. Kaupunki asennuttaa 12 aurinkovoimalaa kiinteistöjensä katoille ja maahan. Voimaloiden yhteenlaskettu teho on noin 700 kilowattia. Aurinkovoimaloista viisi on jo asennettu ja loput asennetaan tulevan kevään aikana.

Hanko hankki osan aurinkovoimaloistaan Suomen ympäristökeskuksen ja Kuntahankintojen yhteishankinnan kautta. Voimalat rahoitetaan 12-vuotisella leasingsopimuksella, jossa veloitus vastaa voimaloiden tuottaman sähkön arvoa verkosta ostettuna. Tämän jälkeen paneelit siirtyvät kaupungin omistukseen ja tuottavat ilmaista energiaa vielä noin 30 vuoden ajan. Aurinkovoimalat toimitti GreenEnergy Finland.

Toisen osan aurinkopaneeleista kaupunki hankki Forus Capital ja Valoe yritysten kautta. Kaupunki sitoutui ostamaan voimaloiden tuottaman sähkön hieman jopa markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla 10–15 vuoden ajan sähkön hinnasta riippuen. Kun takaisinmaksu on suoritettu, paneelit siirtyvät kaupungin omistukseen. Sen jälkeen ne tuottavat vielä vuosikymmeniä kaupungille ilmaista sähköä.

Toimenpiteestä ei koitunut kaupungille kuluja, koska paneelien hankintakustannukset ovat suunnilleen samalla tasolla kuin energiakustannuksissa syntyvät säästöt.

Hyvän esimerkin näyttäminen kannustaa myös muita kuntia ja kuntalaisia siirtymään uusiutuvan energiaan. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan aiemmin asennetut aurinkovoimalat lisäävät uusien voimaloiden määrää samalla kadulla noin 15 prosenttia.

Kunnat, kuntayhtymät, kuntien omistamat yritykset ja seurakunnat voivat edelleen osallistua Suomen ympäristökeskuksen ja KL Kuntahankinnat Oyn järjestämään aurinkosähkövoimaloiden yhteishankintaan ilman omaa kilpailutusta. Sopimukseen voi liittyä koska tahansa vuoteen 2020 asti ja jatkossa koko nelivuotisen sopimuskauden ajan.
 

Lappeenrannan kaupunki kuukauden päästövähentäjä

Tammikuu 2018

Lappeenrannan kaupunki on valittu tammikuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi kaupungin omistamien autojen käytön tehostamisesta ja liikenteen päästöjen vähentämisestä. Kaupunki vuokraa autojaan kaikkien halukkaiden käyttöön virka-ajan ulkopuolella. Kevään aikana otetaan käyttöön neljä uutta sähköautoa, jotka ovat myös vuokrattavissa yhteiskäyttöpalvelun kautta.

Kaupungin esimerkin myötä myös yksityiset ovat laittaneet ajoneuvojaan yhteiskäyttöpalveluun vuokrattaviksi. Keskimäärin henkilöauto on käytössä vain neljä prosenttia elinkaarestaan. Muun ajan auto seisoo paikallaan käyttämättömänä. Perheiden kakkosautoilla luvut ovat vielä huonommat.

Tarjoamalla omia autojaan kaupunkilaisten käyttöön kaupunki mahdollistaa osalle asukkaista mahdollisuuden kakkosautosta luopumiseen. Lappeenrannan tavoitteena on, että kaupungissa olisi vuoteen 2020 mennessä yhteensä 150 yhteiskäyttöautoa.

Henkilöautojen määrän vähentämisellä pyritään parantamaan joukkoliikenteen ja erilaisten kimppakyytivaihtoehtojen toimintaedellytyksiä. Vanhimpien autojen poistuessa katukuvasta jäljelle jää aiempaa vähemmän autoja, joiden käyttöaste nousee. Jäljelle jäävät autot ovat edellistä mallisukupolvea vähäpäästöisempiä. Kehittyneemmän teknologian ansiosta liikenteen kokonaispäästöt vähenevät, vaikka liikennesuorite ei vähene. Autojen käyttöasteen noustessa aiempaa pienempi autokanta uudistuu nopeammin ja vähäpäästöisemmillä malleilla.

Lappeenrannan tavoitteena on myös edistää biokaasuautoilua. Lappeenrannan kaupunkikonserni korvaa osan ajoneuvoistaan vähäpäästöisillä kaasuautoilla, joihin Gasum Oy toimittaa biokaasua.
Hinku-raati arvostaa Lappeenrannan linjausta hankkia tulevaisuudessa kaupungin käyttöön pääosin uusiutuvalla energialla käyviä autoja eli kaasu- ja sähköautoja. Autohankinnat tehdään pääsääntöisesti pitkäaikaisina vuokra- eli leasing-sopimuksina.

Hinku-raati kannustaa kaikkia muitakin kunta- ja kaupunkikonserneja tekemään rohkeita päätöksiä liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Kunnilla on esimerkiksi mahdollisuus tulla mukaan Suomen suurimpaan sähkö- ja kaasuautojen yhteishankintaan.

 

Jorma Berg, Mika Ilvonen ja Urpo Manninen  kuukauden päästövähentäjät

Joulukuu 2017

Tohmajärven kunnan työntekijät Jorma Berg, Mika Ilvonen ja Urpo Manninen on valittu joulukuun Hinku-teon palkinnonsaajiksi esimerkillisestä aktiivisuudesta päästöjä vähentävästä toiminnasta. Kolmikon työn ansiosta kunnan liikuntahallin liikuntatilojen valaistus uusittiin ja vaihdettiin energiatehokkaampaan. Toimenpiteen ansiosta kunta säästää noin 1 500 euroa vuodessa samalla kun kasvihuonekaasupäästöjä vähenee noin 2 000 kiloa vuodessa. Investoinnin takaisinmaksuaika on kolme vuotta.  

Liikuntasalin kaikki 58 watin 252 loisteputkea vaihdettiin 27 watin led-valoihin heinäkuussa 2017. Lamppujen hinta oli noin 4 300 euroa. Muut liikuntahallin sisätilojen loisteputket sekä ulkovalaistuksessa aikaisemmin käytetyt HQL-tyyppiset lamput vaihdettiin led-lamppuihin jo aikaisemmin.

"Kaikkien, jotka voivat vaikuttaa kiinteistöjen energiatehokkuuteen ja joiden hallinnoimissa kiinteistöissä on vanhaa ja energiaa tuhlailevaa tekniikkaa, kannattaa ottaa palkituista työntekijöistä mallia. ", palkintoraati perustelee. "Toimenpide on edullinen, taloudellisesti hyvin kannattava, erittäin helppo ja nopea toteuttaa ja sillä on valtavat monistusmahdollisuudet erilaisissa kiinteistöissä ympäri Suomea."

Energiansäästön lisäksi työntekijöiden motivaationa toimenpiteelle on uusien valojen pitkäikäisyys. Uudet valot vaativat aiempaa vähemmän huoltoa, mikä myös lisää säästöjä.

Tohmajärvellä led-putkia on vaihdettu myös muihin kunnan kiinteistöihin ja led-teknologia on huomioitu myös katuvalaistuksessa.

 

Tyrnävän kunta ja NCC Suomi Oy kuukauden päästövähentäjät

Marraskuu 2017

Marraskuun Hinku-teon palkinnonsaajiksi valittiin Tyrnävän kunta ja NCC Suomi Oy aktiivisesta otteesta ilmastokestävään rakentamiseen sekä edelläkävijyyden osoittamisesta. Palkinnonsaajat rakensivat yhteistyössä innovatiivisen ja energiatehokkaan Rantaroustin koulun, joka otettiin käyttöön syksyllä 2017.

Koulun lämmitykseen käytetään pääosin maalämpöä ja jonkin verran hakkeella tuotettua kaukolämpöä. Rakennuksen katolle on asennettu aurinkopaneeleita tuottamaan sähköä koulun ylläpitoa varten.

Koulussa ei ole hukkatilaa, vaan kaikki tila on suunniteltu muunneltavaksi ja monikäyttöiseksi. Koulusta puuttuu esimerkiksi ruokasali, käytävät ja luokkia jakavia väliseiniä. Tämän seurauksena tilojen käyttöaste on korkea ja ne ovat avaria. Koulu on muutenkin edistyksellinen ja uudella tavalla suunniteltu vastaamaan koululaisten ja henkilökunnan tarpeita.

Rantaroustin koulussa toteutetaan myös MySchool-hanketta, jonka tavoitteena on saada oppilaat ymmärtämään uusiutuvaan energiaan, rakennusten energiankulutukseen ja hyvään sisäilmaan liittyviä ilmiöitä. NCC:n kehittämän palvelun avulla koulurakennuksesta saadaan mittaustietoja, joita voidaan hyödyntää opetuksessa. MySchool-palvelu on tehty helppokäyttöiseksi ja se sisältää opettajille suunnattuja valmiita oppimateriaaleja ja harjoitustehtäviä. Ympäristökasvatuksen avulla tietoisuus leviää oppilailta muillekin kuntalaisille.

 

Enon Energia Osuuskuntakuukauden päästövähentäjä

Lokakuu 2017

Lokakuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi on valittu Joensuun kaupungissa toimiva Enon Energia Osuuskunta päästöjä vähentävästä toiminnasta.  Lämpölaitokset korvaavat vuosittain noin 2 miljoonaa litraa polttoöljyä. Hyödyntämällä paikallista puuhaketta energianlähteenä lämpölaitokset synnyttävät vuosittain noin 5 000 tonnia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kevyeen polttoöljyyn verrattuna. Sama määrä hiilidioksidipäästöjä syntyy 500 suomalaisen kaikesta toiminnasta vuoden aikana tai jos uudella autolla ajaa maapallon ympäri 1000 kertaa.

Enossa sijaitsevien lämpölaitosten lisäksi Osuuskunta ylläpitää Hoitokoti Tuulettaren pellettilaitosta Uimaharjussa. Enossa ja Uimaharjussa sijaitsevien kuuden biokattilan yhteisteho on noin 4,96 MW. Biokattiloilla tuotettu energia vastaa noin 800 omakotitalon lämmitysenergiatarvetta. 

Osuuskunnan toiminnalla on myös positiivinen vaikutus aluetalouteen. Lämpölaitosten suora työllistävä vaikutus on noin viisi henkilötyövuotta ja välillisten vaikutusten kautta jopa 7-10 henkilötyövuotta.  Aikaisemmin ostoöljyn myötä ulkomaille karanneet rahat jäävät nyt paikallisen yritystoiminnan kautta lähialueille.

Poltettava puumateriaali kerätään nuorien metsien sekä peltojen reunavyöhykkeiden harvennustähteistä, latvusmassasta ja sahanpurusta. Poltosta syntynyt tuhka palautetaan metsiin.

Enon Energia Osuuskunta on lähtenyt ennakkoluulottomasti mukaan yritysryhmähankkeeseen, jossa hankittiin aurinkosähköjärjestelmiä pohjoiskarjalaisille lämpölaitoksille. Enon Alakylän lämpölaitokselle on asennettu tänä syksynä 21 kW suuruinen aurinkosähköjärjestelmä, jolla tuotetaan sähköä laitoksen omaan tarpeeseen. Yritys myös palkittiin vuoden lämpöyrittäjäpalkinnolla 2014.
 

Mauri Tenhonen kuukauden päästövähentäjä

Syyskuu 2017

Syyskuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi on valittu uusikaupunkilainen Mauri Tenhonen ansiokkaasta työstä energiatehokkuutta edistävän ja päästöjä vähentävän tiedon jakamisesta Vakka-Suomen alueellisessa Hinku-lehdessä. Lehtien uutiset kertovat monipuolisesti kasvihuonekaasujen rajoittamisesta, uusiutuvasta energiasta, energian säästöstä, energia- ja materiaalitehokkuudesta, digitalisaatiosta, kiertotaloudesta, biotaloudesta, teollisesta internetistä, Suomen ympäristökeskuksen palveluista sekä cleantech-ratkaisuista. 

Yksittäisten kuntien, yritysten ja henkilöiden tekemät päästövähennystoimet ovat usein koko Suomen mittakaavassa pieniä. Tietoa jakamalla niiden monistusvaikutus voi kuitenkin olla suuri. Tiedon jakaminen hyvistä käytännöistä toimii myös yhtenä markkinoinnin keinona cleantech-yritysten tuotteille, palkintoraati perustelee.

Mauri Tenhosen toimittama ja julkaisema lehti on ilmestynyt seitsemän kertaa vuodesta 2014 alkaen. Tenhonen toimii lehdessä vastaavana toimittajana. Lehden uutiset hän pyytää laajalta ammattilaisten verkostolta tai kirjoittaa ne itse.  Sisällön tuottamisen lisäksi Tenhonen vastaa myös lehden taittamisesta. Lehden tavoitteena on levittää tietoa vähähiilisistä hyvistä käytännöistä kansantajuisesti. 

Lehti jaetaan jokaiseen Vakka-Suomen talouteen. Tämän lisäksi lehti postitetaan jokaiseen Suomen 36 Hinku-kuntaan sekä muille Hinku-toiminnassa mukana oleville tahoille. Lehden painos on noin 22 000 kappaletta.

Tenhonen toimittaa sekä lehtensä että Suomen ympäristökeskuksen uutisia myös paikalliselle kaapeli TV:lle. Kanavalla on noin 20 000 katsojaa.  
 

Porvoon kaupunki kuukauden päästövähentäjä

Elokuu 2017

Elokuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi on valittu Porvoon kaupunki päästöjä vähentävän ja kiertotaloutta edistävän toimintansa ansiosta. Porvoo alkaa ensimmäisenä kaupunkina Suomessa käyttää 100-prosenttisesti jätteistä ja tähteistä valmistettua Neste MY biodieseliä koko dieselajoneuvokalustossaan. Ajoneuvoja on yli 70. Niitä käytetään kuntatekniikassa, liikuntatoimessa sekä liikelaitos Porvoon tilapalveluissa. Tällaista esimerkin näyttöä ja kotimarkkinoiden luomista kotimaisille cleantech-tuotteille odotetaan suomalaisilta kunnilta enemmänkin, palkintoraati perustelee.

Teolla on merkittävät vaikutukset Porvoon kaupungin kasvihuonekaasupäästöihin. Muutoksen seurauksena kaupungin hiilidioksidipäästöt vähenevät 240 000 kiloa vuodessa, jolloin jokaisen porvoolaisen hiilijalanjälki pienenee noin viisi kiloa vuodessa. Yksittäisen suomalaisen kuluttajan keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 8 700 kiloa vuodessa, josta liikkumisen osuus on noin 22 prosenttia.

Uusiutuvalla dieselillä voidaan saavuttaa jopa 90 prosenttia pienemmät kasvihuonekaasupäästöt fossiiliseen dieseliin verrattuna. Lisäksi se helpottaa auton moottorin käynnistymistä kylmässä ja vähentää polttoaineen kulutusta etenkin kaupunkiajossa.  Uuteen polttoaineeseen siirtyminen ei edellytä uusia investointeja vaan se voidaan ottaa sellaisenaan käyttöön kaikissa dieselkäyttöisissä moottoreissa.

Suomessa myytävä Neste MY valmistetaan yksinomaan jätteistä ja teollisuuden prosesseissa syntyvistä tähteistä.   Biodieselin raaka-aineena Neste käyttää kaiken Suomessa saatavilla olevan eläinrasvajätteen sekä tähteeksi jääneitä paistorasvoja, kasviöljypuristamoiden jäteöljyä ja syötäväksi kelpaamatonta, niin sanottua teknistä maissiöljyä. 

 

Hotel GreenStar kuukauden päästövähentäjä

Kesäkuu 2017

Kesäkuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi valittiin joensuulainen Hotel GreenStar päästöjä vähentävästä toiminnasta sekä ympäristömyönteisestä asenteesta. Hotelli on pyrkinyt toiminnassaan suosimaan kestäviä ratkaisuja ja on tällä hetkellä ainoa Pohjois-Karjalassa Joutsenmerkillä varustettu hotelli. Joutsenmerkki on ainoa käytössä oleva ympäristömerkki, joka asettaa hotelleille tiukan ylärajan energian- ja vedenkulutukselle sekä jätteiden ja hiilidioksidipäästöjen määrälle. Hotel GreenStarin sitoutuminen Joutsenmerkin vaatimuksiin edellyttää myös sitä, että hotelli joutuu kehittämään toimintaansa kestävällä tavalla Joutsenmerkin parin vuoden välein kiristyvien kriteerien mukaisesti.

Hotelli on suunniteltu alusta alkaen ympäristöystävälliseksi ja energiaa säästäväksi tinkimättä kuitenkaan asiakkaiden viihtyvyydestä. Hotellihuoneissa on lisäksi käytössä useita energiaa säästäviä menetelmiä, kuten esimerkiksi matalaenergiset viileäkaapit, vedenkeittimet ja hiustenkuivaimet, led-lukuvalot ja matalaenergiaikkunat.  

Yritys on lisäksi panostanut kylpyhuoneiden vedenkulutuksen vähentämiseen asentamalla vedensäästöhanat sekä pesualtaisiin sekä suihkuihin. Tämän ansiosta GreenStar kuluttaa keskimäärin yli 50 % vähemmän vettä kuin hotellit Pohjoismaissa yleensä. Toimenpiteillä saavutetut energiasäästöt vähentävät kustannuksia, jotka menevät suoraan asiakkaiden hyödyksi.

Hotellin yhteydessä toimii myös tällä hetkellä Joensuun ainoa julkinen sähköauton latauspiste. 
 

Valto Rantamäki kuukauden päästövähentäjä

Toukokuu 2017

Toukokuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi on valittu Valto Rantamäki päästöjen vähentämisestä ja tiedon jakamisesta. Porin Pietniemessä asuva uusiutuvan energian sekä energiansäästön innokas kokeilija on avoin ja avulias uusiutuvan energian puolestapuhuja, joka ottaa mielellään vastaan uusiutuvasta energiasta kiinnostuneita kotiinsa ja esittelee taloaan ja energiantuotantoratkaisujaan asiasta kiinnostuneille. Kokemusperäinen tieto on monelle aurinkoenergiaratkaisuja miettivälle ensiarvoisen tärkeää ja tätä tietoa Rantamäki jakaa auliisti esimerkiksi Energiakävely-tapahtumissa.

Hänen rakennustekniset ratkaisunsa ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävät sähkön- ja lämmöntuotantotapansa ovat valtakunnallisestikin edistyksellisiä. Aurinkosähköä, jota tuotetaan noin 3 kWp:n järjestelmällä, varastoidaan akkuihin. Lisäksi rakennuksesta löytyy 5 kW:n tuulivoimala.

Rantamäen talo liitettiin valtakunnan sähköverkkoon vasta parisen vuotta sitten. Sitä ennen sähkö tuotettiin pelkästään aurinkopaneeleilla ja tuulivoimalalla. Tosin talviaikana sähköä saatiin ”lainaksi” naapurilta jatkojohdolla. Lämpöä Rantamäille tuottaa 12 aurinkokeräimen lisäksi puukattila.

Talon rakennustekniset ratkaisut ovat energiatehokkaita, mm. valaistus on toteutettu kokonaan ledeillä. Talon rakentamisen aikaan led-valaistusta ei juuri ollut saatavilla, joten Valto Rantamäki on rakentanut niitä itse. Valaistus on toteutettu 12 voltin järjestelmällä.

Rantamäen talon rakennus- ja suunnitteluvaiheessa on huomioitu aurinkoenergian aktiivinen ja passiivinen hyödyntämismahdollisuus. Talossa käytetyt ratkaisut aurinkosähkön ja – lämmön tuottamiseksi ovat sangen kekseliäitä. Yleensä lämpöä keräävät aurinkokeräimet ja sähköä tuottavat aurinkopaneelit neuvotaan asentamaan 45 asteen kulmaan kesäauringonsäteilyn tehokkaan keräämisen vuoksi, mutta Rantamäen kotona ne on asennettu lähes pystysuoraan talviaikaisen matalalta paistavan auringon saannin maksimoimiseksi. Aurinkolämmönkeräysjärjestelmä on kesäaikaiseen auringon säteilyyn nähden ylimitoitettu pinta-alaltaan, mutta ylituotannolta suojaa rakennuksen lippa, jolloin keräimien tuotto ei ylitä kulutusta.

 

Laitilan Energiapäivä kuukauden päästövähentäjä

Huhtikuu 2017

Huhtikuun Hinku-teoksi valittiin Lions Club Laitila-Untamoisten järjestämä Laitilan energiapäivä. Jo kahdeksannen kerran järjestettävä energiapäivä on suunnattu pienteollisuudelle ja omakotitalouksille ja vapaa-ajan asunnoille. Energiapäivän aiheena on rakentaminen, korjaaminen ja energiataloudellisuus.

Tapahtuma yhdistää esimerkillisellä tavalla hyväntekeväisyyden ja päästöjen vähentämiseen opastamisen. Messuilla esitellään laajalla kattauksella rakennusten tuoreimpia ja nykypäivän vaatimukset täyttäviä energiaratkaisuja. Näytteilleasettajat ovat aikaisempina vuosina saaneet tuotteitaan hyvin kaupaksi, joten messujen päästöjä vähentävä vaikutus on ollut myös konkreettinen.

Energiapäivä on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Varsinais-Suomen suurimpana alan tapahtumana. Nykyään messuille kokoontuu noin sata energia-alan ammattilaista esittelemään toimintaansa. Tapahtuman tavoitteena on myös nostaa esille erityisesti lähiseutujen yrityksiä. Messut tarjoavat oivallisen tilaisuuden lisätä yritysten tunnettavuutta ja kasvattaa asiakasverkostoa.

Rennolla tavalla toteutettu energia-alan tapahtuma on omiaan lisäämään ihmisten kiinnostusta energia-asioita kohtaan. Tapahtuman ajankohta kevään korvalla on oivallinen kesän remonttikautta ajatellen.

Lions Club Laitila-Untamoiset on hyväntekeväisyysjärjestö. Vapaaehtoistyönä, mutta ammattitaidolla rakennetun messutapahtuman kaikki tuotot ohjataan Lions-periaatteen mukaisesti erilaisiin hyväntekeväisyyskohteisiin, kuten lasten, vanhusten ja sotaveteraanien auttamiseen sekä erilaisia kriisejä tai onnettomuuksia kohdanneiden tukemiseen.

Porin Puuvilla kuukauden päästövähentäjä

Maaliskuu 2017

Maaliskuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi valittiin kauppakeskus Puuvilla, joka hyödyntää maalämpöä, hukkalämpöä ja maajäähdytystä toimintansa pyörittämiseen. Palkintoraati arvostaa kauppakeskuksen pyrkimyksiä energiaomavaraisuuteen ja energian säästöön.

Maaperästä saatavaa lämpöä hyödynnetään keskuksen lämmitykseen talvella. Vastaavasti kesällä konejäähdytyksestä talteen otettu lauhdelämpö varastoidaan maaperään myöhemmin hyödynnettäväksi.   Maaperää käytetään myös jäähdytykseen keväisin ja syksyisin.

Kauppakeskuksen toimet ovat osoittautuneet käytön aikana odotettua kannattavammaksi ratkaisuksi. Suunnitteluvaiheen tavoitteena oli kattaa lämpöpumppujärjestelmällä vuositasolla 80 % lämmityksen- ja jäähdytyksen tarpeesta.  Käytännössä järjestelmä on kattanut ensimmäisien käyttövuosien aikana n. 98 % (4 850 MWh) koko lämmitysenergian tarpeesta.

Samoin ilmaisenergian osuuden kohdalla käytännön mittaustulokset osoittautuivat odotettua paremmaksi.  Suunnitteluvaiheen tavoitteena oli saada 60 % lämmitys- ja jäähdytysenergiasta vuositasolla ilmaisenergiana maasta sekä hukkalämpövirroista. Käytännössä järjestelmän ilmaisenergiaosuus on ollut ensimmäisien käyttövuosien aikana n. 73 %.

Kauppakeskuksen jäähdytyksen tuotantoon on tarvittu vain 4 % käyttösähköä. Kaikki muu jäähdytysenergia (1 410 MWh) on saatu ilmaiseksi lämmön tuotannon sivutuotteena tai maasta.

Seurannan mukaan kaukolämmöstä maalämpöjärjestelmään siirtyminen on tuonut lämmityskustannuksissa 126 000 € ja jäähdytyskustannuksissa arviolta 75 000 € säästön vuodessa. Vuotuiset säästöt tulevat luultavasti kasvamaan entisestään energian hinnan nousun myötä. Maalämpöjärjestelmän takaisinmaksuajaksi arvioidaan 8-10 vuotta. Arvion mukaan Puuvillan uusi lämmitysjärjestelmä vähentää päästöjä noin 1 000 tCO2e vuodessa. Tämä vastaa noin 100 ihmisen hiilidioksidipäästöjä vuodessa (mukaan lukien asuminen, liikkuminen, ruoka ym.).

Puuvillaan rakennetaan tällä hetkellä myös 601 kWp aurinkovoimalaitosta, joka on valmistuessaan Suomen suurin kiinteistökohtainen aurinkovoimalaitos. Aurinkovoimalan vuosituottoarvio on n. 530 MWh, joka vastaa n. 37 % maalämpöjärjestelmän vuosittaisesta sähkönkulutuksesta. Tämän jälkeen kauppakeskus tulee olemaan entistä energiaomavaraisempi. Ympäristöystävällisyyden teeman siivittämänä kauppakeskuksen yhteyteen on asennettu lisäksi kahdeksan sähköauton latauspistettä, joista kaksi on muutettu nopeiksi latauspisteiksi sähköautoilijoiden arkea helpottamaan.

Aikaisemmin kauppakeskus on saanut korkeimman, eli platinatason LEED®-ympäristösertifikaatin. Lisäksi Puuvilla on kokonaisuutena liittynyt energiasäästöohjelmaan, jonka seurauksena kauppakeskus tulee jatkossa panostamaan myös kauppakeskuksen ympärillä olevien vanhojen tehdasrakennusten energiatehokkuuteen.

 

Outokummun seudun teollisuuskylä Oy kuukauden päästövähentäjä

Helmikuu 2017

Outokummun seudun teollisuuskylä on valittu helmikuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi esimerkillisestä aktiivisuudesta yrityksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Yrityksen tiloissa suoritettiin viime vuoden aikana PK-HINKU-hankkeen tarjoama kevyt ja maksuton energiakatselmointi, jonka seurauksena yritys on aktiivisesti lähtenyt parantamaan energiatehokkuutta kiinteistöissään. Energiakatselmoinnissa ehdotetut toimenpiteet on suunniteltu ennen kaikkea huomioiden uudistusten ekologinen ja taloudellinen kannattavuus. 

Teollisuuskylän kiinteistöjen sisä- ja ulkovalaistusta on aloitettu järjestelmällisesti päivittämään energiatehokkaampaan led-valaistukseen. Osa valaistuksesta on jo vaihdettu ja loput tullaan vaihtamaan lähitulevaisuudessa. Yrityksessä on alettu kiinnittää enemmän huomiota myös ilmanvaihdon tehostamiseen. Huolellisilla huolto- ja säätötoimenpiteillä yrityksen ilmanvaihto on saatu tehostettua. Kiinteistöön on lisäksi asennettu hiilidioksidisensori, joka säätää ilmanvaihtoa tarpeen mukaan.

Arviolta vajaat 500 outokumpulaista matkustaa päivittäin Joensuuhun töihin. Tulevaisuudessa Outokummun teollisuuskylä tarjoaa etätyöskentely- ja neuvottelutiloja pitkämatkalaisille. Tämä vähentää liikkumiseen tarvittavaa energiankulutusta sekä työnmatkaan kuluvaa aikaa.

Outokummun teollisuuskylä harkitsee myös aurinkovoimalan hankkimista Suomen ympäristökeskuksen ja KL-Kuntahankintojen järjestämästä aurinkovoimaloiden yhteishankinnasta.

Hinku-tiimin palkintoraati haluaa antaa erityismaininnan Outokummun seudun teollisuuskylä Oy:lle. Yrityksen positiivinen ja innokas suhtautuminen energiakatselmuksissa esitettyihin parannusehdotuksiin on mahdollistanut toimenpiteiden nopean toimeenpanon. Yritys kiinnittää nykyisin kokonaisvaltaisemmin huomiota toimintansa energiatehokkuuteen sekä käy aktiivista keskustelua vuokralaistensa kanssa energiatehokkuutta parantavista toimista.

 

VSV-Energia Oy kuukauden päästövähentäjä

Marraskuu 2016

Marraskuun Hinku-teoksi on valittu VSV-Energia Oy:n voimakas panostaminen bioenergiaan. Vuonna 2014 jo kaksi kolmasosaa Uudenkaupungin kaukolämmöstä tehtiin raskaalla polttoöljyllä. Siinä vaiheessa VSV-Energia päätti aloittaa panostuksen uusiutuvaan energiaan ja rakentaa 20 MW kiinteän polttoaineen lämpölaitoksen.

Lämpölaitos käynnistyi lokakuussa 2015 ja käyttää polttoaineenaan 80 % metsähaketta ja 20 % turvetta. Uutta laitosta varten VSV-Energia on palkannut kaksi henkilöä ja lisäksi polttoaineen hankinta työllistää alihankkijoita.

Autotehtaan kasvaneen tuotannon lisäämä kysyntä ja Yaran hukkalämmön väheneminen Uudenkaupungin kaukolämpöverkossa on kasvattanut Uudenkaupungin kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä 2010-luvulla. Tämä on heijastunut Uudenkaupungin kokonaispäästöihin negatiivisesti.

Investoinnin ansiosta raskaasta polttoöljystä on voitu luopua lähes kokonaan ja nestekaasukin on jäänyt vain vara- ja huipputehoksi. Päästövähennys on ollut muutamassa vuodessa yli 90 % ja tämä tulee näkymään merkittävästi koko kaupungin päästöluvuissa.

Lisäksi vuoden vaihteessa ollaan käynnistämässä biokaasulaitos, joka kerää kaatopaikkakaasut talteen sekä hyödyntää alueen erilliskerätyn biojätteen biokaasun tuotantoon. Biokaasulla tuotetun lämmön hyödyntäminen on vaatinut 1,2 km lisää kaukolämpöverkkoa, jonka johdosta myös uudet käyttäjät ovat saaneet mahdollisuuden liittyä hyödyntämään vähäpäästöistä kaukolämpöä.

Isoista investoinneista ja lisääntyneistä työntekijöistä huolimatta siirtyminen fossiilisista polttoaineista uusiutuviin on mahdollistanut kaukolämmön hinnan laskun kolmella eurolla megawattituntia kohden. Uusi hinta on 51 € / MWh (alv 0%).

 

Ilosaarirock kuukauden päästövähentäjä

Heinäkuu 2016

Ilosaarirock on valittu heinäkuun Hinkuteko-palkinnon saajaksi. Ilosaarirock on merkittävällä tavalla puuttunut festivaalin aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristövaikutusten syntymiseen. Se on ottanut kokonaisvaltaisesti huomioon erilaisia päästölähteitään sekä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toimintamahdollisuuksia.

Ilosaarirock laskee vuosittain hiilijalanjälkensä, joka on jaettu kolmeen osaan – ohjelman, tuotannon ja asiakkaiden jalanjälkeen. Tapahtumassa kulutettavaa sähköä mitataan ja pyritään vähentämään. Kaikkia päästöjä ei ole mahdollista vähentää, joten vuosittainen päästömäärä kompensoidaan EU:n päästökaupan hintojen mukaan paikallisia ympäristökohteita tukemalla.

Festivaalin kuluttamasta sähköstä yli 90 % on vihreää sähköä, joka tuotetaan vesi-, tuuli- ja puuvoimalla. Sähköä paljon kuluttavat osallistujat maksavat ylimääräisestä sähköstä. Lavojen valaistuksessa ollaan siirtymässä vähän kuluttavaan led-tekniikkaan.

Festivaalilla myydään erilaisia fanituotteita, ruokaa ja virvokkeita, joiden tuottamisen eettisyyteen ja jätteiden kierrätykseen kiinnitetään huomiota. Tapahtuman somistus tehdään pääasiassa kierrätysmateriaaleista ja myytävien tuotteiden hiilijalanjälki pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Vuonna 2015 kierrätykseen päätyi 81,2 % Ilosaarirockin jätemäärästä.

Ilosaarirock ei pysty suoraan vaikuttamaan kaikkiin päästöihin, sillä asiakkaat ja yhteistyökumppanit tuovat omat jälkensä kokonaisuuteen. Suurin liikennepäästöjen aiheuttaja on yleisön saapuminen festivaalialueelle. Tapahtuma ohjaa ihmisiä sopimaan yhteisiä kimppakyytejä tai käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Festivaali on myös kannustanut yhteistyökumppaneita sitoutumaan ympäristöarvoihin ja -käytäntöihin.

 

Gasum Oy kuukauden päästövähentäjä

Toukokuu 2016

Gasum Oy valittu toukokuun Hinkuteon palkinnonsaajaksi kotimaisen ja uusiutuvan biokaasun tarjonnan edistämisestä. Gasum on tällä hetkellä Suomen johtava biokaasun tarjoaja. Yhtiö jalostaa, siirtää ja toimittaa biokaasua monipuolisesti teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle. Tällä hetkellä yhtiö syöttää biokaasua kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta, Lahdesta ja 2016 alkaen myös Riihimäellä sijaitsevasta Ekokemin Kiertotalouskylästä. Kiertotalouskylän vuotuinen biokaasun tuotantopotentiaali on 50 GWh, joka vastaa noin 4 500 auton tai 2 000 omakotitalon vuotuista energiantarvetta.

Tämän lisäksi yhtiö allekirjoitti alkuvuodesta 2016 kauppasopimuksen Biotehtas Oy:n sekä Biovakka Oy:n ostosta, jonka jälkeen yhtiöllä on biokaasulaitokset myös Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa, Honkajoella, Turussa ja Vehmaalla. Kaupan myötä Gasumilla on biokaasulaitoksia laajasti eri puolella Suomea ja biokaasun tuotantokapasiteetti nousee yli 300 gigawattitunnin vuotuiselle tasolle. Uudet biokaasun tuotantolaitokset parantavat yhtiön mahdollisuuksia tarjota biokaasua teollisuus- ja liikenneasiakkaille erityisesti kaasuverkon ulkopuolella.

Suomessa on tällä hetkellä 24 kaasuautojen julkista tankkausasemaa, joista 18 on Gasumin omistamia. Gasum avaa tänä vuonna Turkuun liikennetankkausaseman, joka palvelee ensimmäisenä Suomessa myös raskasta liikennettä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Gasumin tavoitteena on saada Suomeen 35 asemaa lisää.

Gasum näyttää myös esimerkkiä yritysten välisestä yhteistyöstä ja kiertotaloudesta. Gasumin ja Keskon yhteistyön tuloksena K-kauppojen hävikistä valmistetaan biokaasua, jota käytetään Pirkka-tuotteiden valmistukseen. Yritys kehittää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Soilfoodin kanssa lannoitetuotannossa. Biokaasutuotannossa syntyvästä ravinnejäännöksestä jalostetaan ravinnerikasta lannoitetta pääosin maanviljelijöiden tarpeisiin. Toimintatapa tehostaa arvokkaiden ravinteiden kierrättämistä.

Gasum tukee aktiivisesti kaasualan tutkimusta ja kehitystä Gasumin kaasurahaston ja innovaatiokilpailujen kautta. Yhtiö on myös aktiivisesti mukana kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja kehitysprojekteissa.

Gasumin biokaasu on saanut aikaisemminkin tunnustusta biokaasun tuotannosta: Gasumin kaikelle biokaasulle on myönnetty Joutsenmerkki sekä Suomalaisen Työn Liiton Avainlippumerkki. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Avainlippumerkki taas auttaa kuluttajaa valitsemaan suomalaisen vaihtoehdon.

 

Tammisaaren Energia kuukauden päästövähentäjä

Huhtikuu 2016

Tammisaaren Energia on valittu huhtikuun HINKUteon palkinnonsaajaksi esimerkillisestä aktiivisuudesta ja monipuolisesta panostuksesta uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.Vuonna 2015 Tammisaaren Energia keskittyi myymään pelkästään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Myytävä sähkö on tuotettu joko vesivoimalla, tuulivoimalla tai paikallisella puuhakkeella.Tammisaaren Energia käyttää lähes 100 prosenttisesti uusiutuvaa puupolttoainetta lämmön- ja sähköntuotannossaan. Paikallisten metsien hyödyntäminen polttoaineena lisää alueen työllisyyttä.

Tammisaaren Energia tekee myös tiivistä yhteistyötä salolaisen aurinkopaneeleita valmistavan Areva Solarin kanssa. Tammisaaren Energia myy ja asentaa ainoastaan paikallisesti valmistettuja aurinkopaneeleja, mikä tukee ja edistää paikallista liiketoimintaa. Yhteistyö lähituottajan kanssa nopeuttaa myös mahdollisten ongelma- tai erikoistapausten ratkaisua. Tammisaaren Energia ja Sun Energia, joka tekee aurinkoenergiakartoituksia, ovat lisäksi kartoittaneet Raaseporin parhaimmat ja kannattavimmat kohteet aurinkopaneeleille.

Tammisaaren Energian yhteistyö Areva Solarin ja Sun Energian kanssa on esimerkki toimivasta yritysverkostosta, johon Hinku-hankkeen toimijoita halutaan kannustaa.

Lämmön- ja sähköntuotannon lisäksi Tammisaaren Energia on edistänyt aktiivisesti sähköautoilun kehittämistä rakentamalla julkisia sähköauton latauspisteitä Tammisaareen ja Hankoon.


Marjalan koulu kuukauden päästövähentäjä

Maaliskuu 2016

Maaliskuun HINKUteon palkinnonsaajaksi raati on valinnut joensuulaisen Marjalan koulun esimerkillisestä toiminnasta ympäristökasvatustyön pitkäjänteisestä edistämisestä sekä koulun ympäristökuormituksen vähentämisestä. Vihreä lippu – sertifioidussa Marjalan koulussa ympäristötyötä on tehty suurella sydämellä jo yli vuosikymmenen ajan. Vuonna 2007 Itä - Suomen lääninhallituksen maaherra myönsi koululle kunniakirjan merkittävästä ja ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä ja vuonna 2010 koulu siirtyi kestävälle Vihreä lippu -tasolle. Kestävä Vihreä lippu -taso on  tunnustus siitä, että kyseistä tunnusta kantavat oppilaitokset ja päiväkodit ovat vahvasti sitoutuneet ympäristövaikutustensa hallintaan ja kestävän kehityksen kasvatuksen kehittämiseen.

Marjalan koulussa on tehty paitsi ympäristösäästöjä, myös luotu entistä yhteisöllisempää ja otollisempaa ilmapiiriä innostavalle ympäristöarvojen mukaiselle toiminnalle. Ympäristökasvatus näkyy aktiivisesti koulun jokapäiväisessä toiminnassa ja tämän myötä ympäristökuormituksen vähentämisestä on tullut luontainen osa koulun jokapäiväistä toimintaa. Tämä näkyy esimerkiksi koulun aktiivisessa toiminnassa hävikkiruoan vähentämiseksi säännöllisillä biojätemittauksilla. Säästöjä on saatu myös koulun vedenkulutuksessa, kun huomiota on kiinnitetty säästeliääseen veden käyttöön etenkin lämpimän veden osalta. Koulu on toiminnallaan osoittanut, että ympäristöarvojen oppiminen voi tapahtua myös hauskuudesta tinkimättä. Tämä näkyi esimerkiksi koko koulun yhteisenä Vesiräppikisana, jonka arviointikriteereinä oli sanoma veden tärkeydestä, säästämisestä ja suojelusta. Muita vuosittain vaihtuvia ympäristöteemoja vesi-teeman lisäksi koulussa ovat olleet energia ja kierrätys. Koulu on pyrkinyt levittämään ympäristökasvatuksen vaikutusta myös koulun rajojen ulkopuolelle eri yhteistyökumppaneille ja perheille suunnatun tiedotuksen, kyselyiden sekä muiden tapahtumien kautta. Koulu esimerkiksi järjesti useita viikkoja kestäneen kaikille avoimen kierrätykseen ja ympäristökasvatukseen liittyvän näyttelyn maakuntakirjastossa ja valtion virastotalossa. Ensi toukokuussa koulu osallistuu SciFest - Tiede- ja teknologiafestivaaleille järjestämällä humoristisen "lautasväijy" – tempauksen, jonka tavoitteena on vähentää biojätteen määrää.

 

Rauman kaupunki kuukauden päästövähentäjä

Helmikuu 2016

Helmikuun HINKUteon palkinnonsaajaksi raati on valinnut Rauman kaupungin esimerkillisestä toiminnasta keskuskeittiössä syntyvän hävikkiruoan vähentämiseksi. Ylijääneen ruoan jako tapahtuu yhteistyössä Suomen Punainen Risti (SPR) -hyväntaekeväisyysjärjestön kanssa. SPR hakee arkipäivisin keskuskeittiöstä yli jäänyttä ruokaa korkeintaan noin 30–40 ruoka-annoksen verran, joka jaetaan ilmaiseksi kaikille halukkaille. Mikäli ruokaa jää vielä yli, pääsevät myös SPR:n omat työntekijät nauttimaan ilmaista lounasta. SPR varmistaa joka kerta, onko ruokaa jäänyt yli. Tällä tavalla vältytään turhalta ajamiselta. Toiminta käynnistyi valtuustoaloitteesta aluksi pilottikokeiluna ja on nyt vakiintunut vuoden 2015 syyslukukauden alusta alkaen toimivaksi käytännöksi. Toiminta ei aiheuta kaupungille eikä keskuskeittiölle lisää kuluja ja SPR:llekin vain hieman polttoainekuluja.

Rauman kaupungin ja SPR:n toiminta on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä hävikkiruoan ja päästöjen vähentämiseksi. Ruoka on yksi merkittävimmistä arjen ilmastovaikuttajista. Ruoka synnyttää noin 20 % arjen ilmastovaikutuksista ja on yksi kolmesta kotitalouksien suurimmista energian kuluttajista ja ympäristövaikutusten aiheuttajista asumisen ja liikkumisen ohella. Ruoan koko tuotantoketju alkaen tuotannosta ruoan valmistamiseen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Koko elintarvikeketjussa, kotitaloudet mukaan laskettuna, ruokahävikin määrä on vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa.

Parikkalan kunta kuukauden päästövähentäjä

Tammikuu 2016

Tammikuun 2016 HINKU-teoksi on valittu Parikkalan kunnan puupelletillä toimiva kaukolämmön varalämpölaitos. Toukokuussa 2015 avatun 3 MW pellettilaitoksen ansiosta kunnan kaukolämpö tuotetaan nyt lähes kokonaisuudessaan puuhakkeella ja puupelletillä. Suomen vaihtotasetta rasittava fossiilinen polttoöljy on siten jäänyt lähes kokonaan pois ja korvautunut uusiutuvilla kotimaisilla polttoaineilla. Tuontienergian määrän vähenemisen lisäksi uusi varalämpölaitos on parantanut kaukolämmön tuotannon toimintavarmuutta.

Investoinnin suuruus oli 1 200 000 €. Rahallista säästöä laitoksesta on arvioitu syntyvän noin 130 000 € vuodessa. Syntyvien säästöjen ansiosta investointi maksaa itsensä takaisin noin 9 vuodessa.

Varalämpölaitos vähentää merkittävästi kunnan kasvihuonekaasupäästöjä. Ennen pellettivaralämpöä kaukolämpölaitoksella käytettiin kevyttä polttoöljyä noin 100 000 litraa vuodessa. Pelletin ansiosta hiilidioksidipäästöjen on arvioitu vähenevän keskimäärin 250 000 kg vuodessa. Päästövähennyksen määrä vastaa noin kahdenkymmenen parikkalalaisen kaikkia vuosipäästöjä. Samaan päästömäärään pääsisi, jos huristaisi nykyaikaisella henkilöautolla 45 kertaa maapallon ympäri.

Polar Spring Oy kuukauden päästövähentäjä

Marraskuu 2015

Marraskuun HINKUteoksi raati on valinnut lähdeveden pullotukseen keskittyneen yrityksen Polar Spring Oy:n. Asikkalassa sijaitseva yritys asensi viime elokuussa katolleen 190 kWp aurinkosähköjärjestelmän, joka on tällä hetkellä kuudenneksi suurin aurinkovoimala Suomessa. Pinta-alaltaan 1 240 m2 paneelien arvioitu sähköntuotanto on 160 000 kWh vuodessa. Määrä vastaa noin kuudenkymmenen normaalin varustetason kerrostalokolmion sähkönkulutusta vuodessa. Investoinnin avulla yritys saa kesäkuukausien aikana jopa yli 50 % tarvitsemastaan sähköstä aurinkopaneeleista. Viikonloppuisin kun yrityksen tuotanto ei ole käynnissä, tuotettu sähkö siirretään markkinoille. Teko vähentää päästöjä 31500 kgCO2e vuodessa. Projektin toteutuksesta vastasi Naps Solar Systems Oy.

Polar Springin aurinkosähköprojekti saa jatkoa ensi vuonna, kun loppuvuodesta valmistuva varastolaajennus saa katolleen lisää paneeleja. Tämän jälkeen aurinkopaneelijärjestelmän kokonaistuotantoteho tulee olemaan 291kWp. Tällä tuotantomäärällä Polar Spring Oy:n aurinkosähköjärjestelmä nousee Suomen neljänneksi suurimmaksi aurinkovoimalaksi.

Hangon Satama Oy kuukauden päästövähentäjä

Lokakuu 2015

Lokakuun HINKUteoksi raati on valinnut Hangon Satama Oy:n Länsisataman valaistuksen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet. Länsisatamassa uusittiin kaikki valaisimet. Suuret 30-metriset natriumvalaisimet vaihdettiin hyötysuhteeltaan parempiin monimetallivalaisimiin (100 kpl, 1000 W) ja koko sataman perusvalaistus (vartiointivalo) toteutettiin LED-valoilla (100 kpl, 240 W).

Uusien valaisimien luontaisempi värisävy sulautuu paremmin kaupunkiympäristöön ja vähentää valosaastetta. Uusien valaisimien värilämpötila on 4000–5000 K, joka vastaa luonnonvaloa. Uusien valaisimien värisävy tekee satamassa työskentelystä merkittävästi aiempaa turvallisempaa. Monimetallivaisimien valossa pystyy erottamaan paremmin värejä sekä varjoja, jolloin etäisyyksien arviointi paranee.

Lisäksi suuret valomastot varustettiin langattomilla ohjausyksiköillä, joilla voidaan optimoida ja ajoittaa valaistus tarvittavaan kohteeseen. Uudella järjestelmällä valojen sammutus työpäivän päätteeksi suurissa valotorneissa sujuu vaivattomasti.

Toimenpiteellä vähennetään noin 165 000 kg hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Sama määrä päästöjä aiheutuu, kun keskikulutuksellisella henkilöautolla (päästö 130 g CO2/km) ajetaan maapallon ympäri 30 kertaa. Länsisataman uusi valaistus pienentää sähkölaskua arviolta 60 000 € vuodessa. Investoinnin takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta. Lisäksi uudet valot vaativat aiempaa vähemmän huoltoa, mikä myös lisää säästöjä

 

Kuittilan tila kuukauden päästövähentäjä

Kesäkuu 2015

Kesäkuun HINKUteoksi raati on valinnut Jouni ja Eini Korhosen pyörittämän esimerkillisen Kuittilan maatilan Nurmeksesta. Tilalla siirryttiin omaan sähkön- sekä lämmön tuotantoon loppuvuodesta 2012, jolloin CHP (Combined heat and power) laitos käynnistyi tuottamaan tilan tarpeisiin lämpöä ja sähköä. Laitteisto tuottaa kaiken tilan tarvitseman lämpöenergian, sekä suurimman osan tilan tarvitsemasta sähköstä.

Laitoksen toimintaperiaate perustuu puuhakkeen kaasutukseen. Polttoaineena käytettävä puuhake kaasutetaan polttomoottorin polttoaineeksi. Laitoksen nimellinen sähköteho on 47 kW ja lämpöteho 100 kW. Laitos pystyy tuottamaan vuositasolla enimmillään 1200 MWh energiaa. CHP-laitos tuottaa lämmön navetan, omakotitalon ja konekorjaamon tarpeisiin. Vuosittainen hakkeen kulutus on noin 1400 irtokuutiometriä normaaleina talvina, leudoimpina talvina hakkeen kulutus on vähäisempää. Hakkeen kuivaus tapahtuu luonnollisesti laitoksen omalla hukkalämmöllä. Laskennallinen investoinnin takaisinmaksuaika on noin 10 vuotta.

Tilalle asennettiin huhtikuussa 2015 50 kW aurinkopaneelit, jolloin osa tilalla tarvittavasta sähköenergiasta voidaan tuottaa aurinkoenergialla. Aurinkopaneelien asennuksen jälkeen tila on lähes omavarainen sähkönkin suhteen.

HINKU-palkinto Fredrik Ekille kansalaisaktiivisuudesta

Toukokuu 2015

Suomen ympäristökeskus on valinnut siuntiolaisen Fredrik Ekin toukokuun HINKU-palkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa yksityishenkilölle kansalaisaktiivisuudesta. Ek on työskennellyt harrastepohjalta jo useiden vuosien ajan lukuisissa uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistävissä hankkeissa.

Fredrik Ekin ja hänen ystävänsä Timo Karjalaisen viimeisin, kaksi vuotta kestänyt projekti on ollut Fiskarsin kylässä Raaseporissa sijaitsevan Valssaamonkosken voimalaitoksen kunnostus. Kaksikko sai vuonna 1941 rakennetun voimalaitoksen sähköntuotannon käyntiin 24 vuoden tauon jälkeen tammikuussa 2015. Voimalaitos tulee tuottamaan vuosittain sähköä noin 500 MWh. Osa tuotetusta sähköstä käytetään paikallisesti Nikarin puusepänverstaalla Fiskarsin kylässä. Verkkoon menevän sähkön ostaa Oulun energia Farmivirta-konseptinsa mukaisesti. 

Ek on kehittänyt puupohjaisten raaka-aineiden energiankäyttöä ja perehtynyt puukaasutekniikkaan. Hän on kehittänyt helposti liikuteltavan, hakkeella toimivan kaasutusyksikön, jota voidaan käyttää esimerkiksi viljan kuivatuksessa.

Ekin oma auto kulkee biopohjaisella puuhakkeella. Häkäpönttöauton hiilidioksidipäästöt ovat nolla ja myös ajonaikaiset hiukkaspäästöt sekä muut päästöt ovat vähäiset.

Ek on myös vetänyt bioenergia-matkoja Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan ja Itävaltaan, joissa ryhmät ovat tutustuneet ja saaneet tietoa paikallisista energiaratkaisuista sekä energiamessuilta.

Skaftkärrin energiatehokas asuinalue

Huhtikuu 2015

Huhtikuun HINKUteoksi raati on valinnut Porvoon Skaftkärrin energiatehokkaan asuinalueen. HINKU-raati arvostaa etenkin alueen esimerkillistä ja monipuolista tapaa ottaa energiatahokkuus monipuolisesti huomioon kaavoituksesta rakentamisen kautta jokapäiväiseen asumiseen ja asukkaiden arkisiin valintoihin asti.

HINKU-raati arvostaa Porvoon rohkeaa ja innovatiivista ideaa lähteä toteuttamaan jotain aivan uutta ja erilaista alueen kaavoituksessa ja suunnittelussa. HINKU-raati toivoo, että Skaftkärrissä tulevaisuudessa saatavat hyvät kokomukset ja tulokset hyödynnetään myös muiden kuntien toiminnassa ja suunnittelussa.

BioKymppi

Maaliskuu 2015

Maaliskuun HINKUteoksi raati on valinnut BioKymppi Oy:n. Kiteellä sijaitseva kiertotalouden edelläkävijäyritys jalostaa orgaanisesta jätteestä energiaa ja lannoitteita. BioKympin Sopensuon biokaasulaitos hyödyntää mädätyksestä syntyvää bio- ja kaatopaikkakaasua lämmön- ja sähköntuotannossa. Kierrätystalouden saralla BioKymppi aloitti ensimmäisenä Suomessa kiinteiden ja nestemäisten luomulannoitteiden tuotannon biojätteistä. Biokaasualan polunraivaajana BioKymppi tarjoaa myös alaan liittyviä asiantuntija- ja koulutuspalveluita.

BioKymppi ja Kiteen Lämpö Oy toimivat yhteistyössä kaupungin kaukolämmön tuotannossa. BioKymppi jalostaa uusiutuvista raaka-aineista täydellä kapasiteetilla myyntiin vuosittain noin 2000 MWh sähköä ja 8000 MWh lämpöä. Energiantuotannon määrä riittää runsaan 500 omakotitalon vuosikulutukseen. Kevyen polttoöljyn ja verkkosähkön käyttöön verrattuna päästövähennyksiä syntyy lähes 3 000 t vuodessa eli lähes 250 kiteeläisen vuosipäästöjen verran. BioKympin uusimpana suurena tavoitteena on aloittaa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa liikennebiokaasun tuotanto ja jakelu Pohjois-Karjalassa.

BioKympin esimerkillisestä innovatiivisuudesta ja ympäristöystävällisestä toiminnasta kertovat myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen myöntämä ympäristöpalkinto vuonna 2011, Kiteen vuoden yrittäjä -palkinto vuodelta 2014 sekä Suomen luonnonsuojeluliiton yritykselle myöntämä ekoenergiamerkki.

Lääkärikeskus Minerva

Tammikuu 2015

Tammikuun HINKUteoksi raati on valinnut Rauman lääkärikeskus Minervan. Lääkärikeskus tekee yhteistyötä läheisen DNA-puhelinyhtiön kanssa hyödyntämällä puhelinyhtiössä syntyvää hukkalämpöä sairaalan lämmityksessä. Puhelinyhtiön palvelimet vaativat merkittävää jäähdytystä, mutta peruskorjauksen yhteydessä rakennetun verkoston avulla jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö saadaan käytettyä hyödyksi sairaalan lämmityksessä. Tällä kekseliäällä ja esimerkillisellä yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä säästöjä sairaalan lämmityskuluissa. Tämän toimenpiteen avulla Minervan vuoden lämmityksestä syntyvät päästöt ja käyttökustannukset vähenevät 19,4 % vuodessa. Muutoksen takaisinmaksuajaksi arvioidaan 8,9 vuotta. Lisäksi samaisen peruskorjauksen yhteydessä siirryttiin vanhoista TL-D lampuista LED-valaistukseen. Sisävalaistuksen energiatehokkuutta parannettiin myös uudella ohjaustavalla.

Lappeenrannan kaupunki

Joulukuu 2014

Joulukuun HINKUteoksi raati on valinnut Lappeenrannan kaupungin. Lappeenranta ylsi upeasti 14 parhaan kaupungin joukkoon kansainvälisessä WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailussa, jossa mitattiin osanottajien ilmastonmuutoksen vastaisia toimia esimerkiksi energiantuotannossa ja liikkumisessa. Kilpailuun osallistui yhteensä yli 160 kaupunkia 14 eri maasta.

Perustelut Lappeenrannan upealle menestykselle kansainvälisessä kisassa löytyvät sangen helposti: Lappeenrannan vuonna 2010 perustettu Kaukaan biovoimalaitosta (KauVo) tuottaa 85 % Lappeenrannan kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta käyttäen 90 %:sti puuperäistä raaka-ainetta. Perustettu biovoimalaitos on vähentänyt merkittävästi Lappeenrannan Energian ominaispäästöjä 184 g/kWh vuodesta 2009 -> 82 g/kWh vuoteen 2013 mennessä. Lappeenrannassa sijaitsee myös Suomen ensimmäinen ja suurin (21 MW) sisämaan tuulivoimalaitos sekä Suomen suurin energiatekniikkaan ja sen kehittämiseen keskittynyt yliopisto. Aurinkoenergian käytölle Lappeenranta asettaa myös korkean tason muille kunnille: 10 % kaikista Suomeen asennetuista paneeleista sijaitsee Lappeenrannassa.  

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

Marraskuu 2014

Marraskuun HINKUteoksi raati on valinnut Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan. Laitilassa sijaitseva tehdas siirtyi käyttämään nestekaasua kevytpolttoöljyn sijaan marraskuussa 2014. Nestekaasulla korvataan vuositasolla noin 270 000 litraa kevyttä polttoöljyä, mistä syntyy noin 750 000 kilon hiilidioksidipäästövähennys. Toimenpiteen takaisinmaksuajaksi arvioidaan viisi vuotta. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on panostanut aiemminkin voimakkaasti ympäristöystävälliseen tuotantoon. Kaikki tuotantolaitoksen käyttämä sähköenergia on ollut tuulivoimaa jo vuodesta 2001 alkaen. Syntyvä puujäte myydään yhtiön kuormalavoja valmistavalle yritykselle teollisuushallin lämmityspolttoaineeksi. Yhtiön käyttämä kaukolämpö tuotetaan paikallisella sahalaitoksella jätepuusta. Ympäristöystävällisen teknologiansa ansiosta yhtiön panimolaitteisto käyttää noin 70 % vähemmän energiaa kuin perinteinen panimolaitteisto. Lisäksi panimosta syntyvä mallasjäte toimitetaan hyötykäyttöön paikallisen leipomon raaka-aineiksi tai eläinten rehuksi.

Päiväkoti Pikkulauri

Lokakuu 2014

Lokakuun HINKUteoksi raati on valinnut päiväkoti Pikkulaurin. Mynämäellä sijaitseva päiväkoti asensi viime syyskuussa katolleen 18 kW:n aurinkopaneelijärjestelmän, joka on 33. suurin aurinkovoimala Suomessa. Päiväkoti käyttää aurinkopaneelien tuottamaa energiaa pääasiassa rakennuksen jäähdytykseen tai tämän ollessa tarpeetonta, muuhun kiinteistön sähkönkulutukseen.  Aurinkopaneelien ansiosta Pikkulaurin päiväkodissa syntyy päästövähennyksiä10 100 kgCO2e vuodessa. Laskelmien mukaan keräimien takaisinmaksuaika on noin 10 vuotta. Projektin toteutuksesta vastasi GreenEnergy Finland Oy.  Päiväkodin rakentamisessa on otettu energiatehokkuus huomioon myös kiinteistön eristeissä, ikkunoissa ja ilmanvaihdon lämmön talteenotossa. Lisäksi rakennuksen kaikki valaistus toimii led-valoilla. Päiväkoti Pikkulauri näyttää hyvää ja edistyksellistä esimerkkiä niin muille kunnan kiinteistöille kuin yksityistalouksillekin. Aurinkopaneelien näkyminen keskeisellä paikalla Mynämäen katukuvassa lisää muidenkin rohkeutta valita lisäenergianlähteeksi ympäristöä kuormittamaton aurinkoenergia.

Lehmonkärjen matkailutila

Syyskuu 2014

Syyskuun Hinkuteoksi on valittu Lehmonkärjen matkailutila. Yrittäjä Ari Yrjölä on osoittanut esimerkillisen oma-aloitteista ja aktiivista toimintaa Lehmonkärjen matkailutilan ja mökkikylän ekotehokkuuden parantamiseksi. Matkailuyritys tuottaa vuokrahuviloihin ja muihin tiloihin lämmityksen energiatehokkaasti kiinnittäen samalla huomiota toiminnan hiilijalanjälkeen. Matkailuyrityksen vuokrahuviloissa on hyödynnetty monipuolisesti useita vaihtoehtoisia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi: Lehmonkärjen päärakennus lämpiää järvilämmöllä. Lisäksi jätevedessä ja poistoilmassa on lämmön talteenotto. Vuonna 2010 valmistunut Lehmonkärjen suurin huvila Villa Aurum on energialuokaltaan matalaenergiatalo. Puurakenteisissa huviloissa on maalämmöllä toimiva lattialämmitys ja ilmastointijärjestelmistä löytyy lämmön talteenotto. Rakennuksissa on selektiivi-argon-ikkunalasit, LED-valaistus ja A+-energialuokan kodinkoneet. Myös vanhempia huviloita on remontoitu suorasta sähkölämmöstä maalämpöön. Lisäksi Karajärvellä sijaitsevan erämökin katolle asennettiin kesän 2014 aikana kahdeksantoista 250 watin aurinkopaneelia, joiden yhteisteho on 4,5 kilowattia. Maatila, jossa sijaitsee mm. tilausravintola Ometta, lämmitetään hakelämmöllä. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen matkailutilalla lisää alueen ekoturismia ja samalla tietoisuutta hyvistä päästöjä vähentävistä toimenpiteistä.

Karjaan Puhelin Oy

Kesäkuu 2014

Kesäkuun HINKUteoksi on valittu Karjaan Puhelin Oy:n Raaseporin konesalin energiahanke. Hankkeen on toteuttanut Schneider Electric. Tietoliikenneyhteyksiä ylläpitävässä konesalissa on siirrytty öljystä kaukolämmön käyttöön, uusittu konesalin jäähdytyslaitteiston ja asennettu lämmön talteenottojärjestelmä. Arvion mukaan hanke vähentää konesalin kasvihuonekaasupäästöjä 42 tonnia vuodessa. Sähkönkulutus vähenee noin 10 % ja lämmönkulutus 30 %. Investoinnin hinta on ollut noin 300 000 euroa, johon saatiin työ- ja elinkeinoministeriön tukea noin 40 000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on arviolta noin seitsemän vuotta. Karjaan Puhelin Oy:n hankkeessa on tarkasteltu konesalin toimintaa ja energiaratkaisuja kokonaisvaltaisesti pyrkien mahdollisimman kustannustehokkaaseen ja kestävään lopputulokseen.

Iin kunnan sähköautohankinta

Huhtikuu 2014

Huhtikuun HINKUteoksi on valittu Iin kunnan viiden täyssähköauton hankinta. Pohjoinen Ii tekee kerralla tyhjäksi puheet sähköautojen toimimattomuudesta Suomen vaihtelevissa keliolosuhteissa. Kunta on jopa laskenut saavansa sähköautoilla rahallista säästöä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Samalla autojen käyttö parantaa aluetaloutta, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, sillä öljyä kunnassa ei tuoteta, mutta sähköä kylläkin sekä tuuli-, vesi-, että aurinkovoimalla. Sähköautojen kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi bensiini- ja dieselautoja pienemmät. Sähköautot on hankittu kolmen vuoden leasing-sopimuksilla ja niihin on saatu 30 prosentin tuki työ- ja elinkeinoministeriöltä. Autot ovat Nissan Leaf -merkkisiä ja niistä kolme tulee kunnan henkilöstön käyttöön, yksi kunnan omistamalle kiinteistöyhtiölle, Iilaakso Oy:lle, ja yksi kehittämis- ja markkinoinityhtiö Micropolikselle. Samaan projektiin kuuluu myös latausasemien rakentaminen autoille sekä yhden julkisen pikalatausaseman rakentaminen kuntaan. Projekti parantaa siis myös muiden alueen toimijoiden mahdollisuuksia siirtyä sähköautoiluun.

Tuki-Areenan led-valaistus

Maaliskuu 2014

Maaliskuun HINKU-teoksi on valittu Rauman uudehkon harjoitusjäähallin, Tuki-Areenan led-valaistus. Valaistuksen energiankäyttöön kiinnitettiin huomiota jo suunnitteluvaiheessa ja näin se saatiin toteutettua erittäin energiatehokkaasti. Easy LED Oy:n led-valaisimien ottoteho on vain 122 W/kpl, kun purkaus- ja halogeenipolttimoissa ottoteho olisi vastaavasti ollut jopa 250–1000 W. Valaisimia on yhteensä 160 kappaletta. Ledit ovat myös himmennettävät, jolloin niiden ottotehoa saa pudotettua entisestään, jopa vain 27 wattiin. Esimerkiksi harjoituksissa valaistuksessa riittää puoliteho. Pelkästään valaistuksen kuluttamassa sähkössä säästetään vuositasolla noin 5000 € rahaa ja noin 10 000 kgCO2 kasvihuonekaasupäästöjä, kun verrataan monimetallilamppuihin, joiden kulutus olisi noin 250 W/kpl, eikä oteta huomioon ledien himmennysmahdollisuuksia. Jos vertailukohdaksi otettaisiin halogeenilamput ja otettaisiin huomioon, että ledejä ei tarvitse käytettäessä pitää jatkuvasti täydellä teholla, kertaantuisi säästö moninkertaiseksi. Ledit ovat luonnollisesti pitkäikäisempiä ja tuottavat vähemmän hukkalämpöä, jolloin säästöä syntyy myös vaihtotyössä ja jäähdytyksessä.

Kiinteistön suunnittelussa on ajateltu energia-asioita muutenkin heti alusta lähtien ja tavoitteeksi otettiin pieni ympäristöjalanjälki. Esimerkiksi kiinteistöautomaatio on suunniteltu antamaan parhaat mahdollisuudet hallin monipuoliseen ja energiatehokkaaseen käyttöön ja mm. lauhdelämpö hyödynnetään tehokkaasti. Oikein hyödynnettynä näiden muiden kiinteistöteknisten ratkaisujen hyödyt tulevat olemaan investointeihin nähden jopa suuremmat kuin ledien aikaansaamat.

Jukka Gustafssonin aurinkosähköjärjestelmän hankinta

Helmikuu 2014

Helmikuun HINKU-teoksi on valittu Suomen suurimpaan aurinkosähkön yhteishankintaan osallistunut ja ensimmäisenä avaimet käteen tilaajista paneelit katolleen saanut Jukka Gustafsson. Jukka tilasi 4 kW-järjestelmän, joka peittää katosta noin 26 m2 alan. Sähköä järjestelmä tuottaa arviolta noin 3500 kWh vuodessa ja pienentää siten sähkölaskua noin 400 eurolla vuosittain, mikäli sähkö saadaan hyvin käytettyä kohteessa. Takaisinmaksuaika olisi tällöin noin 15 vuotta, mutta mikäli sähkön siirtomaksut ja verot sisältävä kokonaishinta nousee jatkossa, lyhenee takaisinmaksuaika vastaavasti. Järjestelmän suunniteltu kestoikä on 30 vuotta, joten paneelien pitäisi jo nykyisellä sähkön hinnalla tarjota investoijalle 1-2 %:n vuosituotto koko elinkaarensa ajan. Ja mikäli sähkönhinta nousee, nousee myös vuosituotto. Päästövähennys on noin 700 kgCO2, mikä ei ole suuren suuri, mutta samassa yhteistilauksessa järjestelmiä tulee noin 30, joten myös vaikutukset kertautuvat. Tutkimukset myös osoittavat, että kun aurinkosähköjärjestelmiä alkaa näkyä jonkin tietyn alueen katukuvassa, niin niitä myös aletaan hankkia enemmän tällä postinumeroalueella. Suomessa on tällä hetkellä joidenkin arvioiden mukaan noin 200 verkkoonkytkettyä aurinkosähköjärjestelmää, joten tämä 30 järjestelmän lisäys tarkoittaa merkittävää kasvua koko toimialalla ja tätä kasvua on Jukka ollut omalla ratkaisullaan tukemassa.

Kari Pekosen energiasäästötoimet maatilalla

Joulukuu 2013

Joulukuun HINKU-teoksi on valittu esimerkillinen maatila Parikkalasta. Pekosen tila on lämmennyt puulla jo pidempää ja viimeiset kymmenen vuotta lämmitysmuotona on ollut pelletti. Uudemmista toimista esimerkkinä on traktorin vaihto uuteen, joka kuluttaa 1,5 litraa vähemmän polttoainetta tunnissa, eli ko. tapauksessa noin 2400 litraa vuodessa. Lisäksi tilalla on alettu hyödyntää uusinta tekniikkaa valaistuksessa. Led-valoilla on korvattu niin tehokkaita halogeeniheittimiä ulkona kuin hehkulamppuja sisätiloissa. Yhteensä valaisinmuutoksilla on saatu aikaan noin 6000 kWh vuosittainen sähkön säästö. Toimien yhteenlaskettu päästövaikutus on noin -8000 kg CO2e, joka vastaa lähestulkoon yhden ihmisen vuosittaisia päästöjä. Jatkossa tilalla pohditaan muun muassa aurinkoenergian hyödyntämistä.

Olli-Pekka Mäkelän hakeinvestointi

Marraskuu 2013

Marraskuun HINKU-teoksi on valittu Olli-Pekka Mäkelän hakeinvestointi Padasjoelta. Investoinnilla koko tilakeskus siirtyy kerralla yhden uusiutuvan energian varaan. Aiemmin asuinrakennus ja konehalli lämpenivät klapikattilalla, toinen asuinrakennus sähköllä ja sikala sekä viljankuivuri öljyllä. Hakekattila rakennettiin vanhaan navettaan, joten myös investointikulut saatiin konttiratkaisua maltillisimmiksi ja näin investointi maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Toimenpide osoittaa, että maatilojen energiaratkaisujen kautta päästöjä on mahdollista vähentää nopeasti ja kustannustehokkaasti. Mäkelän investoinnin perusteena olikin sikatalouden kannattavuuden parantaminen. Mäkelän tilan päästövähennys on noin 50 000 kiloa vuodessa.

Asikkalan kunta, kiinteistöjen läpikäynti

Lokakuu 2013

Lokakuun HINKU-teoksi on valittu Asikkalan kunnan systemaattinen ja kokonaisvaltainen kunnan omistamien kiinteistöjen läpikäynti. Asikkalan kunta teki Schneider Electricin kanssa sopimuksen, johon kuuluu kiinteistöjen energiakatselmukset ja järkeviksi todettujen toimenpiteiden toteutus. Investointikulut ovat huomattavat – yli 1,7 miljoonaa euroa, joihin saatiin merkittävä tuki ELY-keskukselta. Säästöä energiakuluissa tulee lähes 100 000 € vuodessa. Tuet huomioiden investointi maksaa itsensä takaisin noin 11 vuodessa. Päästösäästöjä ei ole vielä arvioitu, mutta myös ne tulevat olemaan huomattavat. Kokonaisvaltaisesti ulkoistettu säästöpalvelu sopii erinomaisesti kunnille, joilla ei ole omassa vahvuudessaan energiansäästöön perehtynyttä asiantuntijaa. Energianhintojen viime vuosien nousu tarjoaa hyvin merkittävän säästöpotentiaalin kaikissa Suomen kunnissa.

Iin kunnan teot öljylämmityksen vähentämiseksi

Syyskuu 2013

Syyskuun HINKU-teoksi on valittu Iin kunnan kamppailu öljylämmityksen vähentämiseksi. Kunnassa on systemaattisesti siirretty kiinteistöjä öljylämmityksestä maalämpöön sekä hakkeelle. Palkinto tulee neljän koulun ja viiden rivitaloyhtiön lämmitysmuodon vaihdosta. Kunta on linjannut HINKU-tavoitteekseen öljylämmityksestä eroon pääsemisen. Päällimmäiset syyt ovat päästöjen sekä kustannusten vähentäminen. Öljylämmitys ei nykypäivän Suomessa ole enää kannattavaa, vaan investointi omaan uusiutuvaan energiaan on jo nyt taloudellisesti järkevää. Lisäksi esimerkiksi hakelämmöllä raha jää kuntaan tai lähialueille sen sijaan että se menisi öljylaskun mukana suoraan kunnasta ulos. Kohteiden yhteenlaskettu päästövähennys on lähes 500 t vuodessa, mikä vastaa noin 40-50 henkilön vuotuisia päästöjä. Rahalliseksi säästöksi on arvioitu noin 160 000 € vuodessa, mikä on jo sellainen summa mikä näkyy kunnan käyttömenoissa.

Lohjan Biolämpö Oy

Toukokuu 2013

Toukokuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Lohjalla toteutetun teon. Palkinto menee toisen kerran peräjälkeen Länsi-Uudellemaalle. Toukokuun parhaaksi on valittu Lohjan Biolämpö Oy:n investointi uusiutuvaan energiaan. Lohjan Biolämpö Oy korvasi vanhentuneen kaukolämpöä ja teollisuushöyryä tuottaneen kattilan uudella biokattilalla. Investointi on suuruudeltaan peräti 17 miljoonaa euroa, joten palkinto menee nyt ensimmäistä kertaa todella isolle teolle. Toimenpiteen päästövähennykseksi on arvioitu peräti 40 miljoonaa kiloa hiilidioksidia. Vuoden 2007 lukuihin suhteutettuna toimenpiteen päästövähennys vastaa lähes puolta koko Lohjan liikenteen päästöistä. Koko Lohjan liikenteestä, läpikulkuliikenne mukaan lukien pitäisi siis joka toinen auto vaihtaa biokaasulle saman päästövähenemän aikaan saamiseksi. Toimenpiteen jälkeen fossiilisten polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa on vähentynyt 75 %:sta 20 %:iin ja samalla myös varalla oleva raskas polttoöljy on vaihdettu vähemmän päästöjä aiheuttavaan maakaasuun. Kustannussäästöt ovat myös olleet merkittävät ja toimenpide osoittaakin kuinka järkevää investointi uusiutuvaan energiaan voi olla.

Asunto Oy Villagatan

Huhtikuu 2013

Huhtikuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Raaseporissa toteutetun teon. Palkinto menee nyt ensimmäistä kertaa alkuperäisten viiden HINKU-kunnan ulkopuolelle. Huhtikuun parhaaksi on valittu Asunto Oy Villagatanin siirtyminen öljystä maalämpöön. Kuten edellisenkin kuukauden HINKUteko, myös tämä kuukausi osoittaa kuinka taloyhtiöt ovat kyllästyneet kalliiseen ja päästöjä aiheuttavaan öljyyn. Villagatanilla öljykattilat olivat vielä melko uudet, sillä talot on rakennettu vuonna 2004, mutta se ei kallista öljyn hintaa laske. Teko onkin omiaan osoittamaan, kuinka uudenkin öljykattilan tuottama lämpö kannattaa vaihtaa edulliseen uusiutuvaan energiaan. Villagatanilla öljy jäi vielä varatehoksi, mikä hieman pienentää päästövähennystä sekä lisää energiakuluja, mutta pienentää investointitarvetta ja tekee sikäli investoinnin helpommaksi. Takaisinmaksuaika on saatu puristettua vain neljään vuoteen mikä tarkoittaa sitä, että investointi on ollut todella kannattava. Vielä kun huomioidaan ikään kuin kaupan päälle saatu jäähdytys ja asuntojen arvonnousu sekä vähentynyt huollon tarve ei päätöstä varmastikaan jouduta katumaan.

Kivistönmäen rivitalohuolto Oy

Maaliskuu 2013

Maaliskuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Mynämäessä toteutetun teon. Maaliskuun parhaaksi on valittu Kivistönmäen rivitalohuolto Oy:n siirtyminen öljystä maalämpöön. Kivistönmäen rivitalohuolto Oy on neljän taloyhtiön yhdessä omistama yhtiö, jossa päätöksiä tekevät taloyhtiöiden asukkaat. Toimenpide osoittaa kuinka taloyhtiöissäkin on havahduttu kalliiseen öljyn hintaan ja että öljylämmitys ei enää ole järkevä vaihtoehto kuin joissain kohteissa varatehona. Myös varatehoksi on alettu joissain kohteissa pohtia pellettiä, sillä fossiilinen öljy aiheuttaa suuret päästöt ja on selkeästi vaihtoehtojaan kalliimpaa. Kalliokaivon toteuttaman maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu 16 vuotta, mutta laskelma ei pidä sisällään saatuja avustuksia, asuntojen arvonnousua eikä vähentynyttä huollon tarvetta. Se ei myöskään lähde spekuloimaan tulevia energian hinnan korotuksia. Korot sen sijaan ovat laskelmassa mukana. Laskelmassa ei ole huomioitu myöskään sitä, että vanhalle vuonna 1977 asennetulle kattilalle ja lämpökanaaleille olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä jotain. Todellinen takaisinmaksuaika jäänee siis lähemmäs kymmentä vuotta, tai jopa sen alle. Tämä tietenkin selviää vasta tulevien vuosien seurannalla. Arvio on siis hyvin varovainen, eikä missään nimessä maalämpöä millään tavalla suosiva. Silti toimenpide osoittaa, ettei öljylämmitys ole enää tätä päivää, eikä etenkään tulevaisuuteen katsovan taloyhtiön lämmitysmuoto. Investoinnin päästövähennys 28 000 kgCO2 ei ole kovin suuri verrattuna esimerkiksi Keskitalon puutarhan toimiin, mutta vastaa silti karkeasti sitä, kun keskimääräisellä autolla ajettaisiin neljä kertaa maapallo ympäri.

Helmi Säästöpankki

Helmikuu 2013

Helmikuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Padasjoelta alkunsa saaneen teon. Helmikuun parhaaksi on valittu Helmi Säästöpankin lanseeraama ”Viherlaina”. Viherlaina on tavallista kulutusluottoa edullisempi tapa rahoittaa esimerkiksi siirtyminen öljylämmityksestä maalämpöön tai pellettiin. Laina sinänsä ei päästöjä vähennä, mutta uusiutuvan energian investointiin tarjottu edullisempi laina mahdollistaa päästövähennykset monelle, jolle ne ovat muuten olleet mahdottomat toteuttaa. Edullisemman lainan tarjoaminen uusiutuvan energian investointiin on myös pankin kannalta fiksua, koska investoimalla uusiutuvaan energiaan vähenevät asiakkaan energiakulut, jolloin lainan takaisinmaksukyky paranee. Lainaa saa Padasjoen lisäksi Helmi Säästöpankin muistakin konttoreista, Lahdesta, Hollolasta, Heinolasta, Nastolasta ja Kausalasta. Näin HINKU-ajattelu leviää myös HINKU-kuntien ulkopuolelle.

Heikki Vanhasen sienitehdasinvestointi

Tammikuu 2013

Tammikuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Mynämäellä toteutetun teon. Tammikuun parhaaksi on valittu Heikki Vanhasen sienitehtaan lämmityksen siirtyminen öljystä puupellettiin. Öljykattila oli vaihdon aikaan vielä hyväkuntoinen, mutta MW Lämpötekniikan tekemien laskutoimitusten jälkeen Vanhanen huomasi nopean vaihdon olevan taloudellisestikin järkevin vaihtoehto. Toimenpiteen päästövähennys on noin 180 000 kg CO2e. Toimenpide tuo koko Mynämäen kuntaa reilut 0,2 prosenttiyksikköä lähemmäs HINKU-tavoitetta, joka on -80 % vuoteen 2030 mennessä. Sienitehtaan lämmöntarve vaihtelee vuorokauden aikojen mukaan reilusti, mistä johtuen kattilassa on ison ajan vuorokaudesta ylimääräistä tehoa. Osin tästä johtuen Vanhanen on tehnyt myös kunnalle tarjouksen lämmön myynnistä viereiselle kunnan kiinteistölle. Rakennuksessa toimii Mietoisten paloasema, sekä yhteisöllinen etätyötila. Näin nämä Mietoisten keskustan vieressä olevat kiinteistöt osoittavat esimerkkiä ilmastotoimista monessa mielessä.

 

Petri ja Kirsi Pitkärannan kesämökin lämpötilan etähallintajärjestelmä

Joulukuu 2012

Joulukuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko –raati valinnut parhaaksi Padasjoella toteutetun teon. Joulukuun parhaaksi on valittu Petri ja Kirsi Pitkärannan talviasuttavalle mökilleen asennuttama There Corporationin lämpötilan etähallintajärjestelmä. Järjestelmän avulla Pitkärannat voivat seurata ja säätää mökkinsä lämpötilaa kotoaan Vantaalta käsin. Näin mökin ei tarvitse olla koko talvea asumislämpöisenä, mutta se voidaan laittaa hyvissä ajoin lämpenemään ennen viikonloppureissua. Theren Corporationin omissa referenssikohteissa järjestelmällä on saatu keskimäärin 16 %:n säästö mökin vuoden sähkölaskusta. Suomessa on talvisin noin 120 000 mökkiä peruslämmöllä. Keskimäärin peruslämmöllä olevan mökin vuoden sähkön kulutus on noin 8 000 kWh. Jos nämä kaikki 120 000 peruslämmöllä olevaa mökkiä säästäisivät 16 % sähkölaskustaan, syntyisi säästöä 154 000 MWh, mikä on rahassa noin 20 miljoonaa euroa. Päästövähennystä syntyisi 61 000 tonnia. Keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 t, joten peruslämmöllä olevien kesämökkien järkevämpi lämmittäminen vähentäisi ilmastopäästöjä 6 000 ihmisen päästöjen verran ilman, että kenenkään tarvitsisi luopua mistään.

Meteco Oy:n pellettilämmitys

Marraskuu 2012

Marraskuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko –raati valinnut parhaaksi Kuhmoisissa toteutetun teon. Marraskuun parhaaksi on valittu Meteco Oy:n pellettilämmitys. Meteco siirtyi toisessa toimitilassaan Kuhmoisissa vuoden alussa öljystä pellettiin kohonneiden öljykustannusten johdosta. Vuoden öljylasku oli noussut jo 80 000 euroon. Jo aiemmin oli energiatehokkuutta parannettu uudistamalla ilmanvaihtoa. Kohteessa on myös tehokas lämmöntalteenotto poistoilmasta. Ensimmäisten kokemusten perusteella näyttääkin pellettikattilan teho riittävän alentuneeseen lämmöntarpeeseen yksinään, eikä varalla olevaa öljyä tarvitsisi käyttää ollenkaan. Investoinnin takaisinmaksuajaksi näyttää muodostuvan kolme vuotta. Vaikka investointi onkin tehty puhtaasti taloudellisista lähtökohdista, yhdistyy siinä monia hyviä puolia. Kallista ja saastuttavaa tuontiöljyä korvataan kotimaisella puulla ja samalla lisätään paikkakunnan työllisyyttä, sillä pellettikattila vaatii hieman öljyä enemmän hoitoa. Näin teko on malliesimerkki HINKU-hankkeen periaatteen mukaisesta toimesta.

Uudenkaupungin tekninen toimi

Lokakuu 2012

Lokakuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko –raati valinnut parhaaksi Uudessakaupungissa toteutetun teon. Lokakuun parhaaksi on valittu Uudenkaupungin kaupungin teknisen toimen tilaama ja Uudenkaupungin Rakennus-Putkitus Oy:n toteuttama liikuntahallin maalämpöjärjestelmä. Järjestelmä on toteutettu Gebwellin E-Flex-järjestelmällä, jossa maalämpölaitteet sijoitetaan kiinteistön ulkopuolelle, maan alle. Kyseinen järjestelmä tuo maalämmön mahdolliseksi myös niihin kohteisiin, joissa ei ole kunnollista teknistä tilaa. Takaisinmaksuaika jää myös tällä tekniikalla ja tässä kohteessa noin kuuden vuoden paikkeille, mikä on maalämmölle yleistä. Maalämpöä on joskus kritisoitu siitä, kun toteutunutta vuosihyötysuhdetta ei voi tietää, eikä siten myöskään lämmönkulutusta, mikä taas asettaa toteutuneet säästöt epäilyksen alle. Tähän kohteeseen on asennettu lämmöntuoton ja sähkönkäytön mittausjärjestelmä, joka kertoo tarkasti toteutuneen lämmöntuoton ja käytetyn sähkömäärän. Näiden mittaustulosten julkistamisen jälkeen eivät epäilijätkään voi enää kieltää maalämmön tehokkuutta.

Veikko Niemisen aurinkokeräinratkaisu

Syyskuu 2012

Syyskuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko –raati valinnut parhaaksi Mynämäellä toteutetun teon. Syyskuun parhaaksi on valittu Mynämäkeläisen Veikko Niemisen öljynkulutuksen vähentäminen LVI-Työ Iso-Kouvolan asentamilla aurinkokeräimillä. Tarkasti hyödynnetyllä aurinkoenergialla on Veikko saanut öljynkulutuksensa jopa puolittumaan. Ensimmäisen vuoden säästö on ollut reilut 600 €, millä keräimet maksavat itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Jo aurinkoinen talvipäivä tai pilvinen syyspäivä riittää nostamaan käyttöveden 5 asteisesta 25 asteiseksi, mikä tarjoaa suuren helpotuksen öljykattilalle. Veikko ei varsinaisesti pidä itseään kovin HINKU-henkisenä, mutta osoittaa teollaan, että ilmaston pelastaminen voi olla vain järkevää talousajattelua.

Routin tila

Heinäkuu 2012

Heinäkuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUkakutus -raati valinnut parhaaksi Uudessakaupungissa toteutetun teon. Routin tilalla on energia- ja ympäristötehokkuuteen panostettu kaikessa tekemisessä. Tilan kaikki rakennukset lämpiävät hakkeella, broileria kasvatetaan oman tilan viljalla ja broilerin lanta käytetään viljan lannoitukseen. Myös sähkönkulutus on painettu minimiin muun muassa ohjaamalla valaistusta tehokkaammin. Toimien päästövähennys on tällä hetkellä laskettu olevan 210 000 kiloa hiilidioksidia vuodessa, mutta tilanne voi vielä parantua kun laskenta tarkentuu.

Majatalo Onnenmyyrä

Kesäkuu 2012

Kesäkuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUkakutus -raati valinnut parhaaksi Padasjoella toteutetun teon. Kesäkuun parhaaksi on valittu Padasjoella sijaitsevan Majatalo Onnenmyyrän siirtyminen lämmityksessä öljystä brikettiin. Briketillä korvataan vuositasolla noin 36 000 litraa kevyttä polttoöljyä, mistä syntyy lähes 100 000 kilon hiilidioksidipäästövähennys. Toimenpide osoittaa jälleen kerran myös sen, miten kannattavaa fossiilisista polttoaineista luopuminen on taloudellisessa mielessä. Majatalon energialasku on toimenpiteen johdosta pudonnut yli 30 000 € vuodessa. Koska kyseessä on vielä käytetty kattila, ovat investointikulutkin jääneet hyvin pieniksi, noin 25 000 euroon, joten investointi maksaa itsensä takaisin alle vuodessa. Samalla Onnenmyyrä mainostaa omalla esimerkillään HINKU-ajatusta myös kunnassa käyville matkailijoille.

Oras Oy, As. Oy Santtionranta

Toukokuu 2012

Toukokuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUkakutus -raati valinnut parhaaksi Uudessakaupungissa toteutetun teon. Toukokuun parhaaksi on valittu Oras Oy:n As. Oy Santtionrannassa toteuttama vedenkulutustutkimus. Tutkimuksessa vedenkulutusta seurattiin aluksi vuosi etämittauksella, jonka jälkeen vesikalusteet vaihdettiin vettä säästäviin. Seuraavan kahden vuoden aikana todettiin yhteensä 16 prosentin alenema vesikustannuksissa vuositasolla. Samalla vesikalusteiden käyttömukavuus on parantunut selkeästi eikä esimerkiksi yksikään kotitalous ole halunnut vaihtaa kosketusvapaita pesuallashanoja takaisin vipuhanoiksi. Oras Oy on tekemällään tutkimuksella osoittanut veden ja energian sekä kustannusten säästön voivan myös parantaa viihtyvyyttä.

Petri Lehmussaari

Huhtikuu 2012

Kuhmoisten kunnan alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Petri Lehmussaaren kasvihuoneen lämmitysjärjestelmän vaihtamisen kevyestä polttoöljystä hakkeelle. Raadin vakuutti etenkin suuret päästövähennykset. Päästöt vähenivät noin 20 öljylämmitteisen omakotitalon verran vuositasolla. Samalla kotimaisten kasvihuonekurkkujen hiilijalanjälki putosi merkittävästi, jolloin ilmastotietoisen kuluttajan ei ole enää suosittava Etelä-Euroopassa kasvatettuja vihanneksia. Myös kustannussäästöt ovat toimenpiteessä merkittävät ja teko maksaakin itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

Hannu Hartman

Huhtikuu 2012

Padasjoen kunnan alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Hannu Hartmanin omakotitalon lämmitysjärjestelmän siirtymisen öljystä maalämpöön. Tapa, jolla Hannu on välittänyt tietoa asiasta, vakuutti raadin palkitsemaan Hannun. Suomessa on 200 000 öljylämmittäjää, joista varmasti moni miettii millä kotinsa lämmittäisi tulevaisuudessa öljyn hinnan jatkaessa nousuaan. Hannu on tehnyt enemmän kuin osansa näiden pohtijoiden tiedon lisäämiseksi. Hannusta on ollut useita lehtijuttuja Padasjoen sanomissa, sekä myös juttu Etelä-Suomen Sanomissa. Lisäksi Hannu on laittanut tekonsa hyvin seikkaperäisesti HINKUmappiin kaikkien ihmeteltäväksi ja onpa Hannu myös laskenut todelliset vuosikustannukset eri lämmitysmuodoille ja jakanut tätäkin tietoa kuntalaisille.

Keskitalon Puutarha Oy

Huhtikuu 2012

Mynämäen kunnan alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Keskitalon puutarhan siirtymisen raskaasta polttoöljystä hakkeelle. Toimenpide on HINKU-teko aidoimmillaan, sillä sen syntymisessä on ollut merkittävä vaikutus HINKU-hankkeella, joka vieraili hankkeen alkuvaiheessa puutarhalla ja kertoi vaihtoehtoisista energiamuodoista. Vierailun innoittamana alkoi Lasse Keskitalo pohtia lämmitysmuodon vaihtamista ja tämän pohdinnan seurauksena koko Mynämäen kunnan päästöt putosivat usealla prosentilla. Samalla kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki putosi merkittävästi, tehden siitä ilmastotietoiselle kuluttajalle kilpailukykyisen vaihtoehdon tuontitomaatteihin nähden.

Tarnalan Koululaiset Oy

Huhtikuu 2012

Parikkalan kunnan alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Tarnalan Koululaiset Oy:n toteuttaman Tarnalan kyläkoulun hakelämmityksen. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaihdettiin öljylämmityksestä hakelämmitykseksi. Entisessä koulussa on tällä hetkellä monenlaista toimintaa. Tämä HINKU-teko oli osoitus sekä kyläläisten yhteisöllisyydestä että aktiivisuudesta paikallisen, vähäpäästöisen uusiutuvan energian hyödyntämiseksi.

Ruukki Metals Oy, Uudenkaupungin palvelupiste

Huhtikuu 2012

Uudenkaupungin alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Ruukki Metals Oy:n Uudenkaupungin palvelukeskuksen energiatehokkuustoimet. Toimenpiteillä vähennetään vuosittain kaukolämmön kulutusta 47 % ja sähkönkulutusta 20,2 %. Investointien joukkoon kuului kaukolämmön jakelukeskuksen automatiikan asennus, ilmastoinnin taajuusmuuntajat ja useita muita toimenpiteitä. Toimenpiteet valikoitiin Motivan energiakatselmuksen perusteella. Ruukki Metals Oy on osoittanut, että huolella suunniteltujen investointien avulla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen saralla.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle kuukauden Hinku-teko -palkinto 27.8.2018
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on valittu elokuun Hinku-teon palkinnonsaajaksi. Maakuntaliitto on tehnyt pitkäjänteistä työtä ilmastopäästöjen vähentämiseksi, tukenut kuntien ilmastotyötä ja edistänyt kestävää liiketoimintaa alueellaan.
Lue lisää
Julkaistu 7.7.2016 klo 15.29, päivitetty 12.12.2018 klo 14.03
Aihealue:
Kohderyhmä: