HINKU-foorumi.fi Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-foorumin yläpalkin kuva

Kuukauden HINKU-teko

Hinku_teko.jpgSuomen ympäristökeskus valitsee joka kuukausi Kuukauden Hinku-teon. Hinkuteot valitaan Hinku-hankkeen kunnissa toteutetuista toimenpiteistä. Ne voivat olla kunnan, yrityksen, yhteisön tai yksityishenkilön toteuttamia. Palkittu saa diplomin ja julkisuutta.

Hinkuteko-palkinnon valintakriteereinä ovat:

  • kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen
  • muut hyödyt kuten energiatehokkuuden ja energiaomavaraisuuden parantaminen, taloudelliset edut, työllisyyden lisääntyminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen, käyttö- tai asumismukavuuden parantaminen, positiiviset terveysvaikutukset tai muu hyvinvoinnin lisääntyminen
  • edelläkävijyyden ja aktiivisuuden osoittaminen
  • yhdessä tekeminen
  • päästöjä vähentävien käytäntöjen levittäminen ja tiedon jakaminen


Tähän mennessä palkitut Hinkuteot ja Hinku-raadin perustelut:

 

Ilosaarirock kuukauden päästövähentäjä

Heinäkuu 2016

Ilosaarirock on valittu heinäkuun Hinkuteko-palkinnon saajaksi. Ilosaarirock on merkittävällä tavalla puuttunut festivaalin aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristövaikutusten syntymiseen. Se on ottanut kokonaisvaltaisesti huomioon erilaisia päästölähteitään sekä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden toimintamahdollisuuksia.

Ilosaarirock laskee vuosittain hiilijalanjälkensä, joka on jaettu kolmeen osaan – ohjelman, tuotannon ja asiakkaiden jalanjälkeen. Tapahtumassa kulutettavaa sähköä mitataan ja pyritään vähentämään. Kaikkia päästöjä ei ole mahdollista vähentää, joten vuosittainen päästömäärä kompensoidaan EU:n päästökaupan hintojen mukaan paikallisia ympäristökohteita tukemalla.

Festivaalin kuluttamasta sähköstä yli 90 % on vihreää sähköä, joka tuotetaan vesi-, tuuli- ja puuvoimalla. Sähköä paljon kuluttavat osallistujat maksavat ylimääräisestä sähköstä. Lavojen valaistuksessa ollaan siirtymässä vähän kuluttavaan led-tekniikkaan.

Festivaalilla myydään erilaisia fanituotteita, ruokaa ja virvokkeita, joiden tuottamisen eettisyyteen ja jätteiden kierrätykseen kiinnitetään huomiota. Tapahtuman somistus tehdään pääasiassa kierrätysmateriaaleista ja myytävien tuotteiden hiilijalanjälki pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Vuonna 2015 kierrätykseen päätyi 81,2 % Ilosaarirockin jätemäärästä.

Ilosaarirock ei pysty suoraan vaikuttamaan kaikkiin päästöihin, sillä asiakkaat ja yhteistyökumppanit tuovat omat jälkensä kokonaisuuteen. Suurin liikennepäästöjen aiheuttaja on yleisön saapuminen festivaalialueelle. Tapahtuma ohjaa ihmisiä sopimaan yhteisiä kimppakyytejä tai käyttämään julkisia kulkuvälineitä. Festivaali on myös kannustanut yhteistyökumppaneita sitoutumaan ympäristöarvoihin ja -käytäntöihin.

 

Gasum Oy kuukauden päästövähentäjä

Toukokuu 2016

Gasum Oy valittu toukokuun Hinkuteon palkinnonsaajaksi kotimaisen ja uusiutuvan biokaasun tarjonnan edistämisestä. Gasum on tällä hetkellä Suomen johtava biokaasun tarjoaja. Yhtiö jalostaa, siirtää ja toimittaa biokaasua monipuolisesti teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle. Tällä hetkellä yhtiö syöttää biokaasua kaasuverkostoon Espoosta, Kouvolasta, Lahdesta ja 2016 alkaen myös Riihimäellä sijaitsevasta Ekokemin Kiertotalouskylästä. Kiertotalouskylän vuotuinen biokaasun tuotantopotentiaali on 50 GWh, joka vastaa noin 4 500 auton tai 2 000 omakotitalon vuotuista energiantarvetta.

Tämän lisäksi yhtiö allekirjoitti alkuvuodesta 2016 kauppasopimuksen Biotehtas Oy:n sekä Biovakka Oy:n ostosta, jonka jälkeen yhtiöllä on biokaasulaitokset myös Huittisissa, Kuopiossa, Oulussa, Honkajoella, Turussa ja Vehmaalla. Kaupan myötä Gasumilla on biokaasulaitoksia laajasti eri puolella Suomea ja biokaasun tuotantokapasiteetti nousee yli 300 gigawattitunnin vuotuiselle tasolle. Uudet biokaasun tuotantolaitokset parantavat yhtiön mahdollisuuksia tarjota biokaasua teollisuus- ja liikenneasiakkaille erityisesti kaasuverkon ulkopuolella.

Suomessa on tällä hetkellä 24 kaasuautojen julkista tankkausasemaa, joista 18 on Gasumin omistamia. Gasum avaa tänä vuonna Turkuun liikennetankkausaseman, joka palvelee ensimmäisenä Suomessa myös raskasta liikennettä. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Gasumin tavoitteena on saada Suomeen 35 asemaa lisää.

Gasum näyttää myös esimerkkiä yritysten välisestä yhteistyöstä ja kiertotaloudesta. Gasumin ja Keskon yhteistyön tuloksena K-kauppojen hävikistä valmistetaan biokaasua, jota käytetään Pirkka-tuotteiden valmistukseen. Yritys kehittää myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia Soilfoodin kanssa lannoitetuotannossa. Biokaasutuotannossa syntyvästä ravinnejäännöksestä jalostetaan ravinnerikasta lannoitetta pääosin maanviljelijöiden tarpeisiin. Toimintatapa tehostaa arvokkaiden ravinteiden kierrättämistä.

Gasum tukee aktiivisesti kaasualan tutkimusta ja kehitystä Gasumin kaasurahaston ja innovaatiokilpailujen kautta. Yhtiö on myös aktiivisesti mukana kotimaisissa ja kansainvälisissä tutkimus- ja kehitysprojekteissa.

Gasumin biokaasu on saanut aikaisemminkin tunnustusta biokaasun tuotannosta: Gasumin kaikelle biokaasulle on myönnetty Joutsenmerkki sekä Suomalaisen Työn Liiton Avainlippumerkki. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden yhteinen ympäristömerkki, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä. Avainlippumerkki taas auttaa kuluttajaa valitsemaan suomalaisen vaihtoehdon.

 

Tammisaaren Energia kuukauden päästövähentäjä

Huhtikuu 2016

Tammisaaren Energia on valittu huhtikuun HINKUteon palkinnonsaajaksi esimerkillisestä aktiivisuudesta ja monipuolisesta panostuksesta uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.Vuonna 2015 Tammisaaren Energia keskittyi myymään pelkästään uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Myytävä sähkö on tuotettu joko vesivoimalla, tuulivoimalla tai paikallisella puuhakkeella.Tammisaaren Energia käyttää lähes 100 prosenttisesti uusiutuvaa puupolttoainetta lämmön- ja sähköntuotannossaan. Paikallisten metsien hyödyntäminen polttoaineena lisää alueen työllisyyttä.

Tammisaaren Energia tekee myös tiivistä yhteistyötä salolaisen aurinkopaneeleita valmistavan Areva Solarin kanssa. Tammisaaren Energia myy ja asentaa ainoastaan paikallisesti valmistettuja aurinkopaneeleja, mikä tukee ja edistää paikallista liiketoimintaa. Yhteistyö lähituottajan kanssa nopeuttaa myös mahdollisten ongelma- tai erikoistapausten ratkaisua. Tammisaaren Energia ja Sun Energia, joka tekee aurinkoenergiakartoituksia, ovat lisäksi kartoittaneet Raaseporin parhaimmat ja kannattavimmat kohteet aurinkopaneeleille.

Tammisaaren Energian yhteistyö Areva Solarin ja Sun Energian kanssa on esimerkki toimivasta yritysverkostosta, johon Hinku-hankkeen toimijoita halutaan kannustaa.

Lämmön- ja sähköntuotannon lisäksi Tammisaaren Energia on edistänyt aktiivisesti sähköautoilun kehittämistä rakentamalla julkisia sähköauton latauspisteitä Tammisaareen ja Hankoon.


Marjalan koulu kuukauden päästövähentäjä

Maaliskuu 2016

Maaliskuun HINKUteon palkinnonsaajaksi raati on valinnut joensuulaisen Marjalan koulun esimerkillisestä toiminnasta ympäristökasvatustyön pitkäjänteisestä edistämisestä sekä koulun ympäristökuormituksen vähentämisestä. Vihreä lippu – sertifioidussa Marjalan koulussa ympäristötyötä on tehty suurella sydämellä jo yli vuosikymmenen ajan. Vuonna 2007 Itä - Suomen lääninhallituksen maaherra myönsi koululle kunniakirjan merkittävästä ja ansiokkaasta ympäristökasvatustyöstä ja vuonna 2010 koulu siirtyi kestävälle Vihreä lippu -tasolle. Kestävä Vihreä lippu -taso on  tunnustus siitä, että kyseistä tunnusta kantavat oppilaitokset ja päiväkodit ovat vahvasti sitoutuneet ympäristövaikutustensa hallintaan ja kestävän kehityksen kasvatuksen kehittämiseen.

Marjalan koulussa on tehty paitsi ympäristösäästöjä, myös luotu entistä yhteisöllisempää ja otollisempaa ilmapiiriä innostavalle ympäristöarvojen mukaiselle toiminnalle. Ympäristökasvatus näkyy aktiivisesti koulun jokapäiväisessä toiminnassa ja tämän myötä ympäristökuormituksen vähentämisestä on tullut luontainen osa koulun jokapäiväistä toimintaa. Tämä näkyy esimerkiksi koulun aktiivisessa toiminnassa hävikkiruoan vähentämiseksi säännöllisillä biojätemittauksilla. Säästöjä on saatu myös koulun vedenkulutuksessa, kun huomiota on kiinnitetty säästeliääseen veden käyttöön etenkin lämpimän veden osalta. Koulu on toiminnallaan osoittanut, että ympäristöarvojen oppiminen voi tapahtua myös hauskuudesta tinkimättä. Tämä näkyi esimerkiksi koko koulun yhteisenä Vesiräppikisana, jonka arviointikriteereinä oli sanoma veden tärkeydestä, säästämisestä ja suojelusta. Muita vuosittain vaihtuvia ympäristöteemoja vesi-teeman lisäksi koulussa ovat olleet energia ja kierrätys. Koulu on pyrkinyt levittämään ympäristökasvatuksen vaikutusta myös koulun rajojen ulkopuolelle eri yhteistyökumppaneille ja perheille suunnatun tiedotuksen, kyselyiden sekä muiden tapahtumien kautta. Koulu esimerkiksi järjesti useita viikkoja kestäneen kaikille avoimen kierrätykseen ja ympäristökasvatukseen liittyvän näyttelyn maakuntakirjastossa ja valtion virastotalossa. Ensi toukokuussa koulu osallistuu SciFest - Tiede- ja teknologiafestivaaleille järjestämällä humoristisen "lautasväijy" – tempauksen, jonka tavoitteena on vähentää biojätteen määrää.

 

Rauman kaupunki kuukauden päästövähentäjä

Helmikuu 2016

Helmikuun HINKUteon palkinnonsaajaksi raati on valinnut Rauman kaupungin esimerkillisestä toiminnasta keskuskeittiössä syntyvän hävikkiruoan vähentämiseksi. Ylijääneen ruoan jako tapahtuu yhteistyössä Suomen Punainen Risti (SPR) -hyväntaekeväisyysjärjestön kanssa. SPR hakee arkipäivisin keskuskeittiöstä yli jäänyttä ruokaa korkeintaan noin 30–40 ruoka-annoksen verran, joka jaetaan ilmaiseksi kaikille halukkaille. Mikäli ruokaa jää vielä yli, pääsevät myös SPR:n omat työntekijät nauttimaan ilmaista lounasta. SPR varmistaa joka kerta, onko ruokaa jäänyt yli. Tällä tavalla vältytään turhalta ajamiselta. Toiminta käynnistyi valtuustoaloitteesta aluksi pilottikokeiluna ja on nyt vakiintunut vuoden 2015 syyslukukauden alusta alkaen toimivaksi käytännöksi. Toiminta ei aiheuta kaupungille eikä keskuskeittiölle lisää kuluja ja SPR:llekin vain hieman polttoainekuluja.

Rauman kaupungin ja SPR:n toiminta on hyvä esimerkki toimivasta yhteistyöstä hävikkiruoan ja päästöjen vähentämiseksi. Ruoka on yksi merkittävimmistä arjen ilmastovaikuttajista. Ruoka synnyttää noin 20 % arjen ilmastovaikutuksista ja on yksi kolmesta kotitalouksien suurimmista energian kuluttajista ja ympäristövaikutusten aiheuttajista asumisen ja liikkumisen ohella. Ruoan koko tuotantoketju alkaen tuotannosta ruoan valmistamiseen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos valmis ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Koko elintarvikeketjussa, kotitaloudet mukaan laskettuna, ruokahävikin määrä on vuosittain noin 400 miljoonaa kiloa.

Parikkalan kunta kuukauden päästövähentäjä

Tammikuu 2016

Tammikuun 2016 HINKU-teoksi on valittu Parikkalan kunnan puupelletillä toimiva kaukolämmön varalämpölaitos. Toukokuussa 2015 avatun 3 MW pellettilaitoksen ansiosta kunnan kaukolämpö tuotetaan nyt lähes kokonaisuudessaan puuhakkeella ja puupelletillä. Suomen vaihtotasetta rasittava fossiilinen polttoöljy on siten jäänyt lähes kokonaan pois ja korvautunut uusiutuvilla kotimaisilla polttoaineilla. Tuontienergian määrän vähenemisen lisäksi uusi varalämpölaitos on parantanut kaukolämmön tuotannon toimintavarmuutta.

Investoinnin suuruus oli 1 200 000 €. Rahallista säästöä laitoksesta on arvioitu syntyvän noin 130 000 € vuodessa. Syntyvien säästöjen ansiosta investointi maksaa itsensä takaisin noin 9 vuodessa.

Varalämpölaitos vähentää merkittävästi kunnan kasvihuonekaasupäästöjä. Ennen pellettivaralämpöä kaukolämpölaitoksella käytettiin kevyttä polttoöljyä noin 100 000 litraa vuodessa. Pelletin ansiosta hiilidioksidipäästöjen on arvioitu vähenevän keskimäärin 250 000 kg vuodessa. Päästövähennyksen määrä vastaa noin kahdenkymmenen parikkalalaisen kaikkia vuosipäästöjä. Samaan päästömäärään pääsisi, jos huristaisi nykyaikaisella henkilöautolla 45 kertaa maapallon ympäri.

Polar Spring Oy kuukauden päästövähentäjä

Marraskuu 2015

Marraskuun HINKUteoksi raati on valinnut lähdeveden pullotukseen keskittyneen yrityksen Polar Spring Oy:n. Asikkalassa sijaitseva yritys asensi viime elokuussa katolleen 190 kWp aurinkosähköjärjestelmän, joka on tällä hetkellä kuudenneksi suurin aurinkovoimala Suomessa. Pinta-alaltaan 1 240 m2 paneelien arvioitu sähköntuotanto on 160 000 kWh vuodessa. Määrä vastaa noin kuudenkymmenen normaalin varustetason kerrostalokolmion sähkönkulutusta vuodessa. Investoinnin avulla yritys saa kesäkuukausien aikana jopa yli 50 % tarvitsemastaan sähköstä aurinkopaneeleista. Viikonloppuisin kun yrityksen tuotanto ei ole käynnissä, tuotettu sähkö siirretään markkinoille. Teko vähentää päästöjä 31500 kgCO2e vuodessa. Projektin toteutuksesta vastasi Naps Solar Systems Oy.

Polar Springin aurinkosähköprojekti saa jatkoa ensi vuonna, kun loppuvuodesta valmistuva varastolaajennus saa katolleen lisää paneeleja. Tämän jälkeen aurinkopaneelijärjestelmän kokonaistuotantoteho tulee olemaan 291kWp. Tällä tuotantomäärällä Polar Spring Oy:n aurinkosähköjärjestelmä nousee Suomen neljänneksi suurimmaksi aurinkovoimalaksi.

Hangon Satama Oy kuukauden päästövähentäjä

Lokakuu 2015

Lokakuun HINKUteoksi raati on valinnut Hangon Satama Oy:n Länsisataman valaistuksen energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet. Länsisatamassa uusittiin kaikki valaisimet. Suuret 30-metriset natriumvalaisimet vaihdettiin hyötysuhteeltaan parempiin monimetallivalaisimiin (100 kpl, 1000 W) ja koko sataman perusvalaistus (vartiointivalo) toteutettiin LED-valoilla (100 kpl, 240 W).

Uusien valaisimien luontaisempi värisävy sulautuu paremmin kaupunkiympäristöön ja vähentää valosaastetta. Uusien valaisimien värilämpötila on 4000–5000 K, joka vastaa luonnonvaloa. Uusien valaisimien värisävy tekee satamassa työskentelystä merkittävästi aiempaa turvallisempaa. Monimetallivaisimien valossa pystyy erottamaan paremmin värejä sekä varjoja, jolloin etäisyyksien arviointi paranee.

Lisäksi suuret valomastot varustettiin langattomilla ohjausyksiköillä, joilla voidaan optimoida ja ajoittaa valaistus tarvittavaan kohteeseen. Uudella järjestelmällä valojen sammutus työpäivän päätteeksi suurissa valotorneissa sujuu vaivattomasti.

Toimenpiteellä vähennetään noin 165 000 kg hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Sama määrä päästöjä aiheutuu, kun keskikulutuksellisella henkilöautolla (päästö 130 g CO2/km) ajetaan maapallon ympäri 30 kertaa. Länsisataman uusi valaistus pienentää sähkölaskua arviolta 60 000 € vuodessa. Investoinnin takaisinmaksuaika on noin viisi vuotta. Lisäksi uudet valot vaativat aiempaa vähemmän huoltoa, mikä myös lisää säästöjä

 

Kuittilan tila kuukauden päästövähentäjä

Kesäkuu 2015

Kesäkuun HINKUteoksi raati on valinnut Jouni ja Eini Korhosen pyörittämän esimerkillisen Kuittilan maatilan Nurmeksesta. Tilalla siirryttiin omaan sähkön- sekä lämmön tuotantoon loppuvuodesta 2012, jolloin CHP (Combined heat and power) laitos käynnistyi tuottamaan tilan tarpeisiin lämpöä ja sähköä. Laitteisto tuottaa kaiken tilan tarvitseman lämpöenergian, sekä suurimman osan tilan tarvitsemasta sähköstä.

Laitoksen toimintaperiaate perustuu puuhakkeen kaasutukseen. Polttoaineena käytettävä puuhake kaasutetaan polttomoottorin polttoaineeksi. Laitoksen nimellinen sähköteho on 47 kW ja lämpöteho 100 kW. Laitos pystyy tuottamaan vuositasolla enimmillään 1200 MWh energiaa. CHP-laitos tuottaa lämmön navetan, omakotitalon ja konekorjaamon tarpeisiin. Vuosittainen hakkeen kulutus on noin 1400 irtokuutiometriä normaaleina talvina, leudoimpina talvina hakkeen kulutus on vähäisempää. Hakkeen kuivaus tapahtuu luonnollisesti laitoksen omalla hukkalämmöllä. Laskennallinen investoinnin takaisinmaksuaika on noin 10 vuotta.

Tilalle asennettiin huhtikuussa 2015 50 kW aurinkopaneelit, jolloin osa tilalla tarvittavasta sähköenergiasta voidaan tuottaa aurinkoenergialla. Aurinkopaneelien asennuksen jälkeen tila on lähes omavarainen sähkönkin suhteen.

HINKU-palkinto Fredrik Ekille kansalaisaktiivisuudesta

Toukokuu 2015

Suomen ympäristökeskus on valinnut siuntiolaisen Fredrik Ekin toukokuun HINKU-palkinnon saajaksi. Palkinto myönnettiin ensimmäistä kertaa yksityishenkilölle kansalaisaktiivisuudesta. Ek on työskennellyt harrastepohjalta jo useiden vuosien ajan lukuisissa uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta edistävissä hankkeissa.

Fredrik Ekin ja hänen ystävänsä Timo Karjalaisen viimeisin, kaksi vuotta kestänyt projekti on ollut Fiskarsin kylässä Raaseporissa sijaitsevan Valssaamonkosken voimalaitoksen kunnostus. Kaksikko sai vuonna 1941 rakennetun voimalaitoksen sähköntuotannon käyntiin 24 vuoden tauon jälkeen tammikuussa 2015. Voimalaitos tulee tuottamaan vuosittain sähköä noin 500 MWh. Osa tuotetusta sähköstä käytetään paikallisesti Nikarin puusepänverstaalla Fiskarsin kylässä. Verkkoon menevän sähkön ostaa Oulun energia Farmivirta-konseptinsa mukaisesti. 

Ek on kehittänyt puupohjaisten raaka-aineiden energiankäyttöä ja perehtynyt puukaasutekniikkaan. Hän on kehittänyt helposti liikuteltavan, hakkeella toimivan kaasutusyksikön, jota voidaan käyttää esimerkiksi viljan kuivatuksessa.

Ekin oma auto kulkee biopohjaisella puuhakkeella. Häkäpönttöauton hiilidioksidipäästöt ovat nolla ja myös ajonaikaiset hiukkaspäästöt sekä muut päästöt ovat vähäiset.

Ek on myös vetänyt bioenergia-matkoja Keski-Eurooppaan, erityisesti Saksaan ja Itävaltaan, joissa ryhmät ovat tutustuneet ja saaneet tietoa paikallisista energiaratkaisuista sekä energiamessuilta.

Skaftkärrin energiatehokas asuinalue

Huhtikuu 2015

Huhtikuun HINKUteoksi raati on valinnut Porvoon Skaftkärrin energiatehokkaan asuinalueen. HINKU-raati arvostaa etenkin alueen esimerkillistä ja monipuolista tapaa ottaa energiatahokkuus monipuolisesti huomioon kaavoituksesta rakentamisen kautta jokapäiväiseen asumiseen ja asukkaiden arkisiin valintoihin asti.

HINKU-raati arvostaa Porvoon rohkeaa ja innovatiivista ideaa lähteä toteuttamaan jotain aivan uutta ja erilaista alueen kaavoituksessa ja suunnittelussa. HINKU-raati toivoo, että Skaftkärrissä tulevaisuudessa saatavat hyvät kokomukset ja tulokset hyödynnetään myös muiden kuntien toiminnassa ja suunnittelussa.

BioKymppi

Maaliskuu 2015

Maaliskuun HINKUteoksi raati on valinnut BioKymppi Oy:n. Kiteellä sijaitseva kiertotalouden edelläkävijäyritys jalostaa orgaanisesta jätteestä energiaa ja lannoitteita. BioKympin Sopensuon biokaasulaitos hyödyntää mädätyksestä syntyvää bio- ja kaatopaikkakaasua lämmön- ja sähköntuotannossa. Kierrätystalouden saralla BioKymppi aloitti ensimmäisenä Suomessa kiinteiden ja nestemäisten luomulannoitteiden tuotannon biojätteistä. Biokaasualan polunraivaajana BioKymppi tarjoaa myös alaan liittyviä asiantuntija- ja koulutuspalveluita.

BioKymppi ja Kiteen Lämpö Oy toimivat yhteistyössä kaupungin kaukolämmön tuotannossa. BioKymppi jalostaa uusiutuvista raaka-aineista täydellä kapasiteetilla myyntiin vuosittain noin 2000 MWh sähköä ja 8000 MWh lämpöä. Energiantuotannon määrä riittää runsaan 500 omakotitalon vuosikulutukseen. Kevyen polttoöljyn ja verkkosähkön käyttöön verrattuna päästövähennyksiä syntyy lähes 3 000 t vuodessa eli lähes 250 kiteeläisen vuosipäästöjen verran. BioKympin uusimpana suurena tavoitteena on aloittaa yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa liikennebiokaasun tuotanto ja jakelu Pohjois-Karjalassa.

BioKympin esimerkillisestä innovatiivisuudesta ja ympäristöystävällisestä toiminnasta kertovat myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen myöntämä ympäristöpalkinto vuonna 2011, Kiteen vuoden yrittäjä -palkinto vuodelta 2014 sekä Suomen luonnonsuojeluliiton yritykselle myöntämä ekoenergiamerkki.

Lääkärikeskus Minerva

Tammikuu 2015

Tammikuun HINKUteoksi raati on valinnut Rauman lääkärikeskus Minervan. Lääkärikeskus tekee yhteistyötä läheisen DNA-puhelinyhtiön kanssa hyödyntämällä puhelinyhtiössä syntyvää hukkalämpöä sairaalan lämmityksessä. Puhelinyhtiön palvelimet vaativat merkittävää jäähdytystä, mutta peruskorjauksen yhteydessä rakennetun verkoston avulla jäähdytyksestä syntyvä hukkalämpö saadaan käytettyä hyödyksi sairaalan lämmityksessä. Tällä kekseliäällä ja esimerkillisellä yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä säästöjä sairaalan lämmityskuluissa. Tämän toimenpiteen avulla Minervan vuoden lämmityksestä syntyvät päästöt ja käyttökustannukset vähenevät 19,4 % vuodessa. Muutoksen takaisinmaksuajaksi arvioidaan 8,9 vuotta. Lisäksi samaisen peruskorjauksen yhteydessä siirryttiin vanhoista TL-D lampuista LED-valaistukseen. Sisävalaistuksen energiatehokkuutta parannettiin myös uudella ohjaustavalla.

Lappeenrannan kaupunki

Joulukuu 2014

Joulukuun HINKUteoksi raati on valinnut Lappeenrannan kaupungin. Lappeenranta ylsi upeasti 14 parhaan kaupungin joukkoon kansainvälisessä WWF:n Earth Hour City Challenge -kilpailussa, jossa mitattiin osanottajien ilmastonmuutoksen vastaisia toimia esimerkiksi energiantuotannossa ja liikkumisessa. Kilpailuun osallistui yhteensä yli 160 kaupunkia 14 eri maasta.

Perustelut Lappeenrannan upealle menestykselle kansainvälisessä kisassa löytyvät sangen helposti: Lappeenrannan vuonna 2010 perustettu Kaukaan biovoimalaitosta (KauVo) tuottaa 85 % Lappeenrannan kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta käyttäen 90 %:sti puuperäistä raaka-ainetta. Perustettu biovoimalaitos on vähentänyt merkittävästi Lappeenrannan Energian ominaispäästöjä 184 g/kWh vuodesta 2009 -> 82 g/kWh vuoteen 2013 mennessä. Lappeenrannassa sijaitsee myös Suomen ensimmäinen ja suurin (21 MW) sisämaan tuulivoimalaitos sekä Suomen suurin energiatekniikkaan ja sen kehittämiseen keskittynyt yliopisto. Aurinkoenergian käytölle Lappeenranta asettaa myös korkean tason muille kunnille: 10 % kaikista Suomeen asennetuista paneeleista sijaitsee Lappeenrannassa.  

Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

Marraskuu 2014

Marraskuun HINKUteoksi raati on valinnut Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan. Laitilassa sijaitseva tehdas siirtyi käyttämään nestekaasua kevytpolttoöljyn sijaan marraskuussa 2014. Nestekaasulla korvataan vuositasolla noin 270 000 litraa kevyttä polttoöljyä, mistä syntyy noin 750 000 kilon hiilidioksidipäästövähennys. Toimenpiteen takaisinmaksuajaksi arvioidaan viisi vuotta. Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on panostanut aiemminkin voimakkaasti ympäristöystävälliseen tuotantoon. Kaikki tuotantolaitoksen käyttämä sähköenergia on ollut tuulivoimaa jo vuodesta 2001 alkaen. Syntyvä puujäte myydään yhtiön kuormalavoja valmistavalle yritykselle teollisuushallin lämmityspolttoaineeksi. Yhtiön käyttämä kaukolämpö tuotetaan paikallisella sahalaitoksella jätepuusta. Ympäristöystävällisen teknologiansa ansiosta yhtiön panimolaitteisto käyttää noin 70 % vähemmän energiaa kuin perinteinen panimolaitteisto. Lisäksi panimosta syntyvä mallasjäte toimitetaan hyötykäyttöön paikallisen leipomon raaka-aineiksi tai eläinten rehuksi.

Päiväkoti Pikkulauri

Lokakuu 2014

Lokakuun HINKUteoksi raati on valinnut päiväkoti Pikkulaurin. Mynämäellä sijaitseva päiväkoti asensi viime syyskuussa katolleen 18 kW:n aurinkopaneelijärjestelmän, joka on 33. suurin aurinkovoimala Suomessa. Päiväkoti käyttää aurinkopaneelien tuottamaa energiaa pääasiassa rakennuksen jäähdytykseen tai tämän ollessa tarpeetonta, muuhun kiinteistön sähkönkulutukseen.  Aurinkopaneelien ansiosta Pikkulaurin päiväkodissa syntyy päästövähennyksiä10 100 kgCO2e vuodessa. Laskelmien mukaan keräimien takaisinmaksuaika on noin 10 vuotta. Projektin toteutuksesta vastasi GreenEnergy Finland Oy.  Päiväkodin rakentamisessa on otettu energiatehokkuus huomioon myös kiinteistön eristeissä, ikkunoissa ja ilmanvaihdon lämmön talteenotossa. Lisäksi rakennuksen kaikki valaistus toimii led-valoilla. Päiväkoti Pikkulauri näyttää hyvää ja edistyksellistä esimerkkiä niin muille kunnan kiinteistöille kuin yksityistalouksillekin. Aurinkopaneelien näkyminen keskeisellä paikalla Mynämäen katukuvassa lisää muidenkin rohkeutta valita lisäenergianlähteeksi ympäristöä kuormittamaton aurinkoenergia.

Lehmonkärjen matkailutila

Syyskuu 2014

Syyskuun Hinkuteoksi on valittu Lehmonkärjen matkailutila. Yrittäjä Ari Yrjölä on osoittanut esimerkillisen oma-aloitteista ja aktiivista toimintaa Lehmonkärjen matkailutilan ja mökkikylän ekotehokkuuden parantamiseksi. Matkailuyritys tuottaa vuokrahuviloihin ja muihin tiloihin lämmityksen energiatehokkaasti kiinnittäen samalla huomiota toiminnan hiilijalanjälkeen. Matkailuyrityksen vuokrahuviloissa on hyödynnetty monipuolisesti useita vaihtoehtoisia ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi: Lehmonkärjen päärakennus lämpiää järvilämmöllä. Lisäksi jätevedessä ja poistoilmassa on lämmön talteenotto. Vuonna 2010 valmistunut Lehmonkärjen suurin huvila Villa Aurum on energialuokaltaan matalaenergiatalo. Puurakenteisissa huviloissa on maalämmöllä toimiva lattialämmitys ja ilmastointijärjestelmistä löytyy lämmön talteenotto. Rakennuksissa on selektiivi-argon-ikkunalasit, LED-valaistus ja A+-energialuokan kodinkoneet. Myös vanhempia huviloita on remontoitu suorasta sähkölämmöstä maalämpöön. Lisäksi Karajärvellä sijaitsevan erämökin katolle asennettiin kesän 2014 aikana kahdeksantoista 250 watin aurinkopaneelia, joiden yhteisteho on 4,5 kilowattia. Maatila, jossa sijaitsee mm. tilausravintola Ometta, lämmitetään hakelämmöllä. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen matkailutilalla lisää alueen ekoturismia ja samalla tietoisuutta hyvistä päästöjä vähentävistä toimenpiteistä.

Karjaan Puhelin Oy

Kesäkuu 2014

Kesäkuun HINKUteoksi on valittu Karjaan Puhelin Oy:n Raaseporin konesalin energiahanke. Hankkeen on toteuttanut Schneider Electric. Tietoliikenneyhteyksiä ylläpitävässä konesalissa on siirrytty öljystä kaukolämmön käyttöön, uusittu konesalin jäähdytyslaitteiston ja asennettu lämmön talteenottojärjestelmä. Arvion mukaan hanke vähentää konesalin kasvihuonekaasupäästöjä 42 tonnia vuodessa. Sähkönkulutus vähenee noin 10 % ja lämmönkulutus 30 %. Investoinnin hinta on ollut noin 300 000 euroa, johon saatiin työ- ja elinkeinoministeriön tukea noin 40 000 euroa. Investoinnin takaisinmaksuaika on arviolta noin seitsemän vuotta. Karjaan Puhelin Oy:n hankkeessa on tarkasteltu konesalin toimintaa ja energiaratkaisuja kokonaisvaltaisesti pyrkien mahdollisimman kustannustehokkaaseen ja kestävään lopputulokseen.

Iin kunnan sähköautohankinta

Huhtikuu 2014

Huhtikuun HINKUteoksi on valittu Iin kunnan viiden täyssähköauton hankinta. Pohjoinen Ii tekee kerralla tyhjäksi puheet sähköautojen toimimattomuudesta Suomen vaihtelevissa keliolosuhteissa. Kunta on jopa laskenut saavansa sähköautoilla rahallista säästöä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Samalla autojen käyttö parantaa aluetaloutta, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, sillä öljyä kunnassa ei tuoteta, mutta sähköä kylläkin sekä tuuli-, vesi-, että aurinkovoimalla. Sähköautojen kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi bensiini- ja dieselautoja pienemmät. Sähköautot on hankittu kolmen vuoden leasing-sopimuksilla ja niihin on saatu 30 prosentin tuki työ- ja elinkeinoministeriöltä. Autot ovat Nissan Leaf -merkkisiä ja niistä kolme tulee kunnan henkilöstön käyttöön, yksi kunnan omistamalle kiinteistöyhtiölle, Iilaakso Oy:lle, ja yksi kehittämis- ja markkinoinityhtiö Micropolikselle. Samaan projektiin kuuluu myös latausasemien rakentaminen autoille sekä yhden julkisen pikalatausaseman rakentaminen kuntaan. Projekti parantaa siis myös muiden alueen toimijoiden mahdollisuuksia siirtyä sähköautoiluun.

Tuki-Areenan led-valaistus

Maaliskuu 2014

Maaliskuun HINKU-teoksi on valittu Rauman uudehkon harjoitusjäähallin, Tuki-Areenan led-valaistus. Valaistuksen energiankäyttöön kiinnitettiin huomiota jo suunnitteluvaiheessa ja näin se saatiin toteutettua erittäin energiatehokkaasti. Easy LED Oy:n led-valaisimien ottoteho on vain 122 W/kpl, kun purkaus- ja halogeenipolttimoissa ottoteho olisi vastaavasti ollut jopa 250–1000 W. Valaisimia on yhteensä 160 kappaletta. Ledit ovat myös himmennettävät, jolloin niiden ottotehoa saa pudotettua entisestään, jopa vain 27 wattiin. Esimerkiksi harjoituksissa valaistuksessa riittää puoliteho. Pelkästään valaistuksen kuluttamassa sähkössä säästetään vuositasolla noin 5000 € rahaa ja noin 10 000 kgCO2 kasvihuonekaasupäästöjä, kun verrataan monimetallilamppuihin, joiden kulutus olisi noin 250 W/kpl, eikä oteta huomioon ledien himmennysmahdollisuuksia. Jos vertailukohdaksi otettaisiin halogeenilamput ja otettaisiin huomioon, että ledejä ei tarvitse käytettäessä pitää jatkuvasti täydellä teholla, kertaantuisi säästö moninkertaiseksi. Ledit ovat luonnollisesti pitkäikäisempiä ja tuottavat vähemmän hukkalämpöä, jolloin säästöä syntyy myös vaihtotyössä ja jäähdytyksessä.

Kiinteistön suunnittelussa on ajateltu energia-asioita muutenkin heti alusta lähtien ja tavoitteeksi otettiin pieni ympäristöjalanjälki. Esimerkiksi kiinteistöautomaatio on suunniteltu antamaan parhaat mahdollisuudet hallin monipuoliseen ja energiatehokkaaseen käyttöön ja mm. lauhdelämpö hyödynnetään tehokkaasti. Oikein hyödynnettynä näiden muiden kiinteistöteknisten ratkaisujen hyödyt tulevat olemaan investointeihin nähden jopa suuremmat kuin ledien aikaansaamat.

Jukka Gustafssonin aurinkosähköjärjestelmän hankinta

Helmikuu 2014

Helmikuun HINKU-teoksi on valittu Suomen suurimpaan aurinkosähkön yhteishankintaan osallistunut ja ensimmäisenä avaimet käteen tilaajista paneelit katolleen saanut Jukka Gustafsson. Jukka tilasi 4 kW-järjestelmän, joka peittää katosta noin 26 m2 alan. Sähköä järjestelmä tuottaa arviolta noin 3500 kWh vuodessa ja pienentää siten sähkölaskua noin 400 eurolla vuosittain, mikäli sähkö saadaan hyvin käytettyä kohteessa. Takaisinmaksuaika olisi tällöin noin 15 vuotta, mutta mikäli sähkön siirtomaksut ja verot sisältävä kokonaishinta nousee jatkossa, lyhenee takaisinmaksuaika vastaavasti. Järjestelmän suunniteltu kestoikä on 30 vuotta, joten paneelien pitäisi jo nykyisellä sähkön hinnalla tarjota investoijalle 1-2 %:n vuosituotto koko elinkaarensa ajan. Ja mikäli sähkönhinta nousee, nousee myös vuosituotto. Päästövähennys on noin 700 kgCO2, mikä ei ole suuren suuri, mutta samassa yhteistilauksessa järjestelmiä tulee noin 30, joten myös vaikutukset kertautuvat. Tutkimukset myös osoittavat, että kun aurinkosähköjärjestelmiä alkaa näkyä jonkin tietyn alueen katukuvassa, niin niitä myös aletaan hankkia enemmän tällä postinumeroalueella. Suomessa on tällä hetkellä joidenkin arvioiden mukaan noin 200 verkkoonkytkettyä aurinkosähköjärjestelmää, joten tämä 30 järjestelmän lisäys tarkoittaa merkittävää kasvua koko toimialalla ja tätä kasvua on Jukka ollut omalla ratkaisullaan tukemassa.

Kari Pekosen energiasäästötoimet maatilalla

Joulukuu 2013

Joulukuun HINKU-teoksi on valittu esimerkillinen maatila Parikkalasta. Pekosen tila on lämmennyt puulla jo pidempää ja viimeiset kymmenen vuotta lämmitysmuotona on ollut pelletti. Uudemmista toimista esimerkkinä on traktorin vaihto uuteen, joka kuluttaa 1,5 litraa vähemmän polttoainetta tunnissa, eli ko. tapauksessa noin 2400 litraa vuodessa. Lisäksi tilalla on alettu hyödyntää uusinta tekniikkaa valaistuksessa. Led-valoilla on korvattu niin tehokkaita halogeeniheittimiä ulkona kuin hehkulamppuja sisätiloissa. Yhteensä valaisinmuutoksilla on saatu aikaan noin 6000 kWh vuosittainen sähkön säästö. Toimien yhteenlaskettu päästövaikutus on noin -8000 kg CO2e, joka vastaa lähestulkoon yhden ihmisen vuosittaisia päästöjä. Jatkossa tilalla pohditaan muun muassa aurinkoenergian hyödyntämistä.

Olli-Pekka Mäkelän hakeinvestointi

Marraskuu 2013

Marraskuun HINKU-teoksi on valittu Olli-Pekka Mäkelän hakeinvestointi Padasjoelta. Investoinnilla koko tilakeskus siirtyy kerralla yhden uusiutuvan energian varaan. Aiemmin asuinrakennus ja konehalli lämpenivät klapikattilalla, toinen asuinrakennus sähköllä ja sikala sekä viljankuivuri öljyllä. Hakekattila rakennettiin vanhaan navettaan, joten myös investointikulut saatiin konttiratkaisua maltillisimmiksi ja näin investointi maksaa itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Toimenpide osoittaa, että maatilojen energiaratkaisujen kautta päästöjä on mahdollista vähentää nopeasti ja kustannustehokkaasti. Mäkelän investoinnin perusteena olikin sikatalouden kannattavuuden parantaminen. Mäkelän tilan päästövähennys on noin 50 000 kiloa vuodessa.

Asikkalan kunta, kiinteistöjen läpikäynti

Lokakuu 2013

Lokakuun HINKU-teoksi on valittu Asikkalan kunnan systemaattinen ja kokonaisvaltainen kunnan omistamien kiinteistöjen läpikäynti. Asikkalan kunta teki Schneider Electricin kanssa sopimuksen, johon kuuluu kiinteistöjen energiakatselmukset ja järkeviksi todettujen toimenpiteiden toteutus. Investointikulut ovat huomattavat – yli 1,7 miljoonaa euroa, joihin saatiin merkittävä tuki ELY-keskukselta. Säästöä energiakuluissa tulee lähes 100 000 € vuodessa. Tuet huomioiden investointi maksaa itsensä takaisin noin 11 vuodessa. Päästösäästöjä ei ole vielä arvioitu, mutta myös ne tulevat olemaan huomattavat. Kokonaisvaltaisesti ulkoistettu säästöpalvelu sopii erinomaisesti kunnille, joilla ei ole omassa vahvuudessaan energiansäästöön perehtynyttä asiantuntijaa. Energianhintojen viime vuosien nousu tarjoaa hyvin merkittävän säästöpotentiaalin kaikissa Suomen kunnissa.

Iin kunnan teot öljylämmityksen vähentämiseksi

Syyskuu 2013

Syyskuun HINKU-teoksi on valittu Iin kunnan kamppailu öljylämmityksen vähentämiseksi. Kunnassa on systemaattisesti siirretty kiinteistöjä öljylämmityksestä maalämpöön sekä hakkeelle. Palkinto tulee neljän koulun ja viiden rivitaloyhtiön lämmitysmuodon vaihdosta. Kunta on linjannut HINKU-tavoitteekseen öljylämmityksestä eroon pääsemisen. Päällimmäiset syyt ovat päästöjen sekä kustannusten vähentäminen. Öljylämmitys ei nykypäivän Suomessa ole enää kannattavaa, vaan investointi omaan uusiutuvaan energiaan on jo nyt taloudellisesti järkevää. Lisäksi esimerkiksi hakelämmöllä raha jää kuntaan tai lähialueille sen sijaan että se menisi öljylaskun mukana suoraan kunnasta ulos. Kohteiden yhteenlaskettu päästövähennys on lähes 500 t vuodessa, mikä vastaa noin 40-50 henkilön vuotuisia päästöjä. Rahalliseksi säästöksi on arvioitu noin 160 000 € vuodessa, mikä on jo sellainen summa mikä näkyy kunnan käyttömenoissa.

Lohjan Biolämpö Oy

Toukokuu 2013

Toukokuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Lohjalla toteutetun teon. Palkinto menee toisen kerran peräjälkeen Länsi-Uudellemaalle. Toukokuun parhaaksi on valittu Lohjan Biolämpö Oy:n investointi uusiutuvaan energiaan. Lohjan Biolämpö Oy korvasi vanhentuneen kaukolämpöä ja teollisuushöyryä tuottaneen kattilan uudella biokattilalla. Investointi on suuruudeltaan peräti 17 miljoonaa euroa, joten palkinto menee nyt ensimmäistä kertaa todella isolle teolle. Toimenpiteen päästövähennykseksi on arvioitu peräti 40 miljoonaa kiloa hiilidioksidia. Vuoden 2007 lukuihin suhteutettuna toimenpiteen päästövähennys vastaa lähes puolta koko Lohjan liikenteen päästöistä. Koko Lohjan liikenteestä, läpikulkuliikenne mukaan lukien pitäisi siis joka toinen auto vaihtaa biokaasulle saman päästövähenemän aikaan saamiseksi. Toimenpiteen jälkeen fossiilisten polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannossa on vähentynyt 75 %:sta 20 %:iin ja samalla myös varalla oleva raskas polttoöljy on vaihdettu vähemmän päästöjä aiheuttavaan maakaasuun. Kustannussäästöt ovat myös olleet merkittävät ja toimenpide osoittaakin kuinka järkevää investointi uusiutuvaan energiaan voi olla.

Asunto Oy Villagatan

Huhtikuu 2013

Huhtikuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Raaseporissa toteutetun teon. Palkinto menee nyt ensimmäistä kertaa alkuperäisten viiden HINKU-kunnan ulkopuolelle. Huhtikuun parhaaksi on valittu Asunto Oy Villagatanin siirtyminen öljystä maalämpöön. Kuten edellisenkin kuukauden HINKUteko, myös tämä kuukausi osoittaa kuinka taloyhtiöt ovat kyllästyneet kalliiseen ja päästöjä aiheuttavaan öljyyn. Villagatanilla öljykattilat olivat vielä melko uudet, sillä talot on rakennettu vuonna 2004, mutta se ei kallista öljyn hintaa laske. Teko onkin omiaan osoittamaan, kuinka uudenkin öljykattilan tuottama lämpö kannattaa vaihtaa edulliseen uusiutuvaan energiaan. Villagatanilla öljy jäi vielä varatehoksi, mikä hieman pienentää päästövähennystä sekä lisää energiakuluja, mutta pienentää investointitarvetta ja tekee sikäli investoinnin helpommaksi. Takaisinmaksuaika on saatu puristettua vain neljään vuoteen mikä tarkoittaa sitä, että investointi on ollut todella kannattava. Vielä kun huomioidaan ikään kuin kaupan päälle saatu jäähdytys ja asuntojen arvonnousu sekä vähentynyt huollon tarve ei päätöstä varmastikaan jouduta katumaan.

Kivistönmäen rivitalohuolto Oy

Maaliskuu 2013

Maaliskuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Mynämäessä toteutetun teon. Maaliskuun parhaaksi on valittu Kivistönmäen rivitalohuolto Oy:n siirtyminen öljystä maalämpöön. Kivistönmäen rivitalohuolto Oy on neljän taloyhtiön yhdessä omistama yhtiö, jossa päätöksiä tekevät taloyhtiöiden asukkaat. Toimenpide osoittaa kuinka taloyhtiöissäkin on havahduttu kalliiseen öljyn hintaan ja että öljylämmitys ei enää ole järkevä vaihtoehto kuin joissain kohteissa varatehona. Myös varatehoksi on alettu joissain kohteissa pohtia pellettiä, sillä fossiilinen öljy aiheuttaa suuret päästöt ja on selkeästi vaihtoehtojaan kalliimpaa. Kalliokaivon toteuttaman maalämpöinvestoinnin takaisinmaksuajaksi on laskettu 16 vuotta, mutta laskelma ei pidä sisällään saatuja avustuksia, asuntojen arvonnousua eikä vähentynyttä huollon tarvetta. Se ei myöskään lähde spekuloimaan tulevia energian hinnan korotuksia. Korot sen sijaan ovat laskelmassa mukana. Laskelmassa ei ole huomioitu myöskään sitä, että vanhalle vuonna 1977 asennetulle kattilalle ja lämpökanaaleille olisi joka tapauksessa pitänyt tehdä jotain. Todellinen takaisinmaksuaika jäänee siis lähemmäs kymmentä vuotta, tai jopa sen alle. Tämä tietenkin selviää vasta tulevien vuosien seurannalla. Arvio on siis hyvin varovainen, eikä missään nimessä maalämpöä millään tavalla suosiva. Silti toimenpide osoittaa, ettei öljylämmitys ole enää tätä päivää, eikä etenkään tulevaisuuteen katsovan taloyhtiön lämmitysmuoto. Investoinnin päästövähennys 28 000 kgCO2 ei ole kovin suuri verrattuna esimerkiksi Keskitalon puutarhan toimiin, mutta vastaa silti karkeasti sitä, kun keskimääräisellä autolla ajettaisiin neljä kertaa maapallo ympäri.

Helmi Säästöpankki

Helmikuu 2013

Helmikuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Padasjoelta alkunsa saaneen teon. Helmikuun parhaaksi on valittu Helmi Säästöpankin lanseeraama ”Viherlaina”. Viherlaina on tavallista kulutusluottoa edullisempi tapa rahoittaa esimerkiksi siirtyminen öljylämmityksestä maalämpöön tai pellettiin. Laina sinänsä ei päästöjä vähennä, mutta uusiutuvan energian investointiin tarjottu edullisempi laina mahdollistaa päästövähennykset monelle, jolle ne ovat muuten olleet mahdottomat toteuttaa. Edullisemman lainan tarjoaminen uusiutuvan energian investointiin on myös pankin kannalta fiksua, koska investoimalla uusiutuvaan energiaan vähenevät asiakkaan energiakulut, jolloin lainan takaisinmaksukyky paranee. Lainaa saa Padasjoen lisäksi Helmi Säästöpankin muistakin konttoreista, Lahdesta, Hollolasta, Heinolasta, Nastolasta ja Kausalasta. Näin HINKU-ajattelu leviää myös HINKU-kuntien ulkopuolelle.

Heikki Vanhasen sienitehdasinvestointi

Tammikuu 2013

Tammikuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko-raati valinnut parhaaksi Mynämäellä toteutetun teon. Tammikuun parhaaksi on valittu Heikki Vanhasen sienitehtaan lämmityksen siirtyminen öljystä puupellettiin. Öljykattila oli vaihdon aikaan vielä hyväkuntoinen, mutta MW Lämpötekniikan tekemien laskutoimitusten jälkeen Vanhanen huomasi nopean vaihdon olevan taloudellisestikin järkevin vaihtoehto. Toimenpiteen päästövähennys on noin 180 000 kg CO2e. Toimenpide tuo koko Mynämäen kuntaa reilut 0,2 prosenttiyksikköä lähemmäs HINKU-tavoitetta, joka on -80 % vuoteen 2030 mennessä. Sienitehtaan lämmöntarve vaihtelee vuorokauden aikojen mukaan reilusti, mistä johtuen kattilassa on ison ajan vuorokaudesta ylimääräistä tehoa. Osin tästä johtuen Vanhanen on tehnyt myös kunnalle tarjouksen lämmön myynnistä viereiselle kunnan kiinteistölle. Rakennuksessa toimii Mietoisten paloasema, sekä yhteisöllinen etätyötila. Näin nämä Mietoisten keskustan vieressä olevat kiinteistöt osoittavat esimerkkiä ilmastotoimista monessa mielessä.

 

Petri ja Kirsi Pitkärannan kesämökin lämpötilan etähallintajärjestelmä

Joulukuu 2012

Joulukuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko –raati valinnut parhaaksi Padasjoella toteutetun teon. Joulukuun parhaaksi on valittu Petri ja Kirsi Pitkärannan talviasuttavalle mökilleen asennuttama There Corporationin lämpötilan etähallintajärjestelmä. Järjestelmän avulla Pitkärannat voivat seurata ja säätää mökkinsä lämpötilaa kotoaan Vantaalta käsin. Näin mökin ei tarvitse olla koko talvea asumislämpöisenä, mutta se voidaan laittaa hyvissä ajoin lämpenemään ennen viikonloppureissua. Theren Corporationin omissa referenssikohteissa järjestelmällä on saatu keskimäärin 16 %:n säästö mökin vuoden sähkölaskusta. Suomessa on talvisin noin 120 000 mökkiä peruslämmöllä. Keskimäärin peruslämmöllä olevan mökin vuoden sähkön kulutus on noin 8 000 kWh. Jos nämä kaikki 120 000 peruslämmöllä olevaa mökkiä säästäisivät 16 % sähkölaskustaan, syntyisi säästöä 154 000 MWh, mikä on rahassa noin 20 miljoonaa euroa. Päästövähennystä syntyisi 61 000 tonnia. Keskimääräisen suomalaisen hiilijalanjälki on noin 10 t, joten peruslämmöllä olevien kesämökkien järkevämpi lämmittäminen vähentäisi ilmastopäästöjä 6 000 ihmisen päästöjen verran ilman, että kenenkään tarvitsisi luopua mistään.

Meteco Oy:n pellettilämmitys

Marraskuu 2012

Marraskuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko –raati valinnut parhaaksi Kuhmoisissa toteutetun teon. Marraskuun parhaaksi on valittu Meteco Oy:n pellettilämmitys. Meteco siirtyi toisessa toimitilassaan Kuhmoisissa vuoden alussa öljystä pellettiin kohonneiden öljykustannusten johdosta. Vuoden öljylasku oli noussut jo 80 000 euroon. Jo aiemmin oli energiatehokkuutta parannettu uudistamalla ilmanvaihtoa. Kohteessa on myös tehokas lämmöntalteenotto poistoilmasta. Ensimmäisten kokemusten perusteella näyttääkin pellettikattilan teho riittävän alentuneeseen lämmöntarpeeseen yksinään, eikä varalla olevaa öljyä tarvitsisi käyttää ollenkaan. Investoinnin takaisinmaksuajaksi näyttää muodostuvan kolme vuotta. Vaikka investointi onkin tehty puhtaasti taloudellisista lähtökohdista, yhdistyy siinä monia hyviä puolia. Kallista ja saastuttavaa tuontiöljyä korvataan kotimaisella puulla ja samalla lisätään paikkakunnan työllisyyttä, sillä pellettikattila vaatii hieman öljyä enemmän hoitoa. Näin teko on malliesimerkki HINKU-hankkeen periaatteen mukaisesta toimesta.

Uudenkaupungin tekninen toimi

Lokakuu 2012

Lokakuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko –raati valinnut parhaaksi Uudessakaupungissa toteutetun teon. Lokakuun parhaaksi on valittu Uudenkaupungin kaupungin teknisen toimen tilaama ja Uudenkaupungin Rakennus-Putkitus Oy:n toteuttama liikuntahallin maalämpöjärjestelmä. Järjestelmä on toteutettu Gebwellin E-Flex-järjestelmällä, jossa maalämpölaitteet sijoitetaan kiinteistön ulkopuolelle, maan alle. Kyseinen järjestelmä tuo maalämmön mahdolliseksi myös niihin kohteisiin, joissa ei ole kunnollista teknistä tilaa. Takaisinmaksuaika jää myös tällä tekniikalla ja tässä kohteessa noin kuuden vuoden paikkeille, mikä on maalämmölle yleistä. Maalämpöä on joskus kritisoitu siitä, kun toteutunutta vuosihyötysuhdetta ei voi tietää, eikä siten myöskään lämmönkulutusta, mikä taas asettaa toteutuneet säästöt epäilyksen alle. Tähän kohteeseen on asennettu lämmöntuoton ja sähkönkäytön mittausjärjestelmä, joka kertoo tarkasti toteutuneen lämmöntuoton ja käytetyn sähkömäärän. Näiden mittaustulosten julkistamisen jälkeen eivät epäilijätkään voi enää kieltää maalämmön tehokkuutta.

Veikko Niemisen aurinkokeräinratkaisu

Syyskuu 2012

Syyskuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUteko –raati valinnut parhaaksi Mynämäellä toteutetun teon. Syyskuun parhaaksi on valittu Mynämäkeläisen Veikko Niemisen öljynkulutuksen vähentäminen LVI-Työ Iso-Kouvolan asentamilla aurinkokeräimillä. Tarkasti hyödynnetyllä aurinkoenergialla on Veikko saanut öljynkulutuksensa jopa puolittumaan. Ensimmäisen vuoden säästö on ollut reilut 600 €, millä keräimet maksavat itsensä takaisin seitsemässä vuodessa. Jo aurinkoinen talvipäivä tai pilvinen syyspäivä riittää nostamaan käyttöveden 5 asteisesta 25 asteiseksi, mikä tarjoaa suuren helpotuksen öljykattilalle. Veikko ei varsinaisesti pidä itseään kovin HINKU-henkisenä, mutta osoittaa teollaan, että ilmaston pelastaminen voi olla vain järkevää talousajattelua.

Routin tila

Heinäkuu 2012

Heinäkuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUkakutus -raati valinnut parhaaksi Uudessakaupungissa toteutetun teon. Routin tilalla on energia- ja ympäristötehokkuuteen panostettu kaikessa tekemisessä. Tilan kaikki rakennukset lämpiävät hakkeella, broileria kasvatetaan oman tilan viljalla ja broilerin lanta käytetään viljan lannoitukseen. Myös sähkönkulutus on painettu minimiin muun muassa ohjaamalla valaistusta tehokkaammin. Toimien päästövähennys on tällä hetkellä laskettu olevan 210 000 kiloa hiilidioksidia vuodessa, mutta tilanne voi vielä parantua kun laskenta tarkentuu.

Majatalo Onnenmyyrä

Kesäkuu 2012

Kesäkuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUkakutus -raati valinnut parhaaksi Padasjoella toteutetun teon. Kesäkuun parhaaksi on valittu Padasjoella sijaitsevan Majatalo Onnenmyyrän siirtyminen lämmityksessä öljystä brikettiin. Briketillä korvataan vuositasolla noin 36 000 litraa kevyttä polttoöljyä, mistä syntyy lähes 100 000 kilon hiilidioksidipäästövähennys. Toimenpide osoittaa jälleen kerran myös sen, miten kannattavaa fossiilisista polttoaineista luopuminen on taloudellisessa mielessä. Majatalon energialasku on toimenpiteen johdosta pudonnut yli 30 000 € vuodessa. Koska kyseessä on vielä käytetty kattila, ovat investointikulutkin jääneet hyvin pieniksi, noin 25 000 euroon, joten investointi maksaa itsensä takaisin alle vuodessa. Samalla Onnenmyyrä mainostaa omalla esimerkillään HINKU-ajatusta myös kunnassa käyville matkailijoille.

Oras Oy, As. Oy Santtionranta

Toukokuu 2012

Toukokuussa HINKUmappiin lisätyistä ilmastoteoista on HINKUkakutus -raati valinnut parhaaksi Uudessakaupungissa toteutetun teon. Toukokuun parhaaksi on valittu Oras Oy:n As. Oy Santtionrannassa toteuttama vedenkulutustutkimus. Tutkimuksessa vedenkulutusta seurattiin aluksi vuosi etämittauksella, jonka jälkeen vesikalusteet vaihdettiin vettä säästäviin. Seuraavan kahden vuoden aikana todettiin yhteensä 16 prosentin alenema vesikustannuksissa vuositasolla. Samalla vesikalusteiden käyttömukavuus on parantunut selkeästi eikä esimerkiksi yksikään kotitalous ole halunnut vaihtaa kosketusvapaita pesuallashanoja takaisin vipuhanoiksi. Oras Oy on tekemällään tutkimuksella osoittanut veden ja energian sekä kustannusten säästön voivan myös parantaa viihtyvyyttä.

Petri Lehmussaari

Huhtikuu 2012

Kuhmoisten kunnan alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Petri Lehmussaaren kasvihuoneen lämmitysjärjestelmän vaihtamisen kevyestä polttoöljystä hakkeelle. Raadin vakuutti etenkin suuret päästövähennykset. Päästöt vähenivät noin 20 öljylämmitteisen omakotitalon verran vuositasolla. Samalla kotimaisten kasvihuonekurkkujen hiilijalanjälki putosi merkittävästi, jolloin ilmastotietoisen kuluttajan ei ole enää suosittava Etelä-Euroopassa kasvatettuja vihanneksia. Myös kustannussäästöt ovat toimenpiteessä merkittävät ja teko maksaakin itsensä takaisin muutamassa vuodessa.

Hannu Hartman

Huhtikuu 2012

Padasjoen kunnan alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Hannu Hartmanin omakotitalon lämmitysjärjestelmän siirtymisen öljystä maalämpöön. Tapa, jolla Hannu on välittänyt tietoa asiasta, vakuutti raadin palkitsemaan Hannun. Suomessa on 200 000 öljylämmittäjää, joista varmasti moni miettii millä kotinsa lämmittäisi tulevaisuudessa öljyn hinnan jatkaessa nousuaan. Hannu on tehnyt enemmän kuin osansa näiden pohtijoiden tiedon lisäämiseksi. Hannusta on ollut useita lehtijuttuja Padasjoen sanomissa, sekä myös juttu Etelä-Suomen Sanomissa. Lisäksi Hannu on laittanut tekonsa hyvin seikkaperäisesti HINKUmappiin kaikkien ihmeteltäväksi ja onpa Hannu myös laskenut todelliset vuosikustannukset eri lämmitysmuodoille ja jakanut tätäkin tietoa kuntalaisille.

Keskitalon Puutarha Oy

Huhtikuu 2012

Mynämäen kunnan alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Keskitalon puutarhan siirtymisen raskaasta polttoöljystä hakkeelle. Toimenpide on HINKU-teko aidoimmillaan, sillä sen syntymisessä on ollut merkittävä vaikutus HINKU-hankkeella, joka vieraili hankkeen alkuvaiheessa puutarhalla ja kertoi vaihtoehtoisista energiamuodoista. Vierailun innoittamana alkoi Lasse Keskitalo pohtia lämmitysmuodon vaihtamista ja tämän pohdinnan seurauksena koko Mynämäen kunnan päästöt putosivat usealla prosentilla. Samalla kotimaisen kasvihuonetomaatin hiilijalanjälki putosi merkittävästi, tehden siitä ilmastotietoiselle kuluttajalle kilpailukykyisen vaihtoehdon tuontitomaatteihin nähden.

Tarnalan Koululaiset Oy

Huhtikuu 2012

Parikkalan kunnan alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Tarnalan Koululaiset Oy:n toteuttaman Tarnalan kyläkoulun hakelämmityksen. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä vaihdettiin öljylämmityksestä hakelämmitykseksi. Entisessä koulussa on tällä hetkellä monenlaista toimintaa. Tämä HINKU-teko oli osoitus sekä kyläläisten yhteisöllisyydestä että aktiivisuudesta paikallisen, vähäpäästöisen uusiutuvan energian hyödyntämiseksi.

Ruukki Metals Oy, Uudenkaupungin palvelupiste

Huhtikuu 2012

Uudenkaupungin alueen ilmastoteoista HINKU-raati valitsi kuukauden HINKU-teoksi Ruukki Metals Oy:n Uudenkaupungin palvelukeskuksen energiatehokkuustoimet. Toimenpiteillä vähennetään vuosittain kaukolämmön kulutusta 47 % ja sähkönkulutusta 20,2 %. Investointien joukkoon kuului kaukolämmön jakelukeskuksen automatiikan asennus, ilmastoinnin taajuusmuuntajat ja useita muita toimenpiteitä. Toimenpiteet valikoitiin Motivan energiakatselmuksen perusteella. Ruukki Metals Oy on osoittanut, että huolella suunniteltujen investointien avulla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen saralla.

Julkaistu 7.7.2016 klo 15.29, päivitetty 6.7.2016 klo 12.25
Aihealue:
Kohderyhmä: