HINKU-foorumi.fi Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-foorumin yläpalkin kuva

Maanviljelijä, tutkija Tuomas Mattila kuukauden päästövähentäjä

Uutinen 4.12.2018 klo 14.14
Palkinto Tuomas Mattila 556
Lohjan kaupunginjohtaja Mika Sivula, palkittu tutkija, maanviljelijä Tuomas Mattila ja SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi. © Hannele Ahponen / SYKE

Lohjan Pusulassa sijaitsevan Kilpiän luomutilan isäntä Tuomas Mattila on valittu marraskuun Hinku-teko-palkinnon saajaksi. Mattila on jakanut ravinteita ja hiiltä sitovia maatalousmenetelmiä aktiivisesti ja laajamittaisesti muille viljelijöille ja sidosryhmille.

Kilpiän tila on itsenäinen tutkimus- ja kehitysmaatila, jossa Mattila on vuodesta 2007 saakka toteuttanut erilaisia agroekologisten käytäntöjen kokeiluja. Näihin kuuluvat muun muassa maan peltometsäviljely sekä maan kasvukunnon hoito jatkuvalla kasvupeitteellä ja minimuokkauksella. Toimenpiteiden kautta hiiltä sitoutuu maaperään, jolloin tila toimii merkittävänä hiilinieluna. Mattilan arvion mukaan hiiltä sitoutuu vuosittain maahan noin 180 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

”Maanviljelyn järjestelmät ovat monimutkaisia, ja usein viljelijän on helpompi käyttää vanhoja tuttuja menetelmiä. Näistä menetelmistä ei voi vaihtaa vain yhtä ratasta. Sen sijaan pyrin esimerkin kautta vaikuttamaan kokonaisten prosessien parantamiseen näyttämällä miten oma tilani toimii”, Tuomas Mattila sanoo.

Mattila valmentaa Helsingin yliopiston OSMO (Osaamista maan kasvukunnon hoitoon) -hankkeen kautta suoraan sataaviittäkymmentä viljelijää. Kokeilujen oppeja on levitetty myös tuhansille muille viljelijöille muun muassa koulutusten ja käytännön neuvonnan kautta. Tämän lisäksi hän toimii kouluttajana Baltic Sea Action Groupin vetämässä Carbon Action -hiilipilotissa, jossa sadan pilottitilan avulla etsitään keinoja sitoa maaperään mahdollisimman paljon hiiltä. Mattila on myös valittu Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun Suomen osakilpailun voittajaksi vuonna 2018.

Uusiutuvat energialähteet monipuolisesti käytössä

Viljan kuivausta lukuun ottamatta Kilpiän tila toimii uusiutuvilla energiamuodoilla. Sähkö tuotetaan vesivoimalla, ja vuonna 2016 remontoidun, seinälämmitteisen hirsitalon vesi lämpiää aurinkokeräimillä. Mattila on optimoinut traktoreidensa polttoaineen kulutuksen minimiin. Lisäksi hän on siirtynyt toisena suomalaisena viljelijänä jäljelle jäävässä osuudessa kevyestä polttoöljystä jäteperäiseen uusiutuvaan dieseliin, jonka elinkaaripäästöt ovat jopa 85 prosenttia polttoöljyä pienemmät. Tämänhetkisillä tukimalleilla uusiutuvan dieselin hinta on noin kaksinkertainen, mutta kulutuksen minimoinnin ansiosta kustannusero ei kuitenkaan ole kohtuuton.

”Polttoaineen vuosikulutus on tilalla saatu tiputettua kolmasosaan aiemmasta 5 000 litrasta. Tästä kaksi kolmasosaa on nyt traktoreiden uusiutuvaa dieseliä ja jäljelle jäävä kolmannes käytetään viljan kuivaamiseen. Ensi vuonna meillä on suunnitelmissa korvata viljan kuivaamisessa dieselpolttoaine biokaasulla ja tehostaa entisestään aurinkoenergian hyödyntämistä ”, Mattila sanoo.

Mattilan mukaan arviolta puolet fossiilisesta energiasta maataloudessa käytetään viljojen kuivaamiseen. Kilpiän tilalla viljankuivuria lämmittää myös itse rakennettu auringon voimalla lämpenevä ilmakeräin, jonka ansiosta viljankuivuri voidaan laittaa vähäpäästöisemmin päälle silloin, kun aurinko paistaa.

”Mattilassa yhdistyy hienolla tavalla tinkimätön tutkija ja viljelykäytäntöjä rohkeasti uudistava maanviljelijä. Mattilaan luotetaan, koska hän ymmärtää viljelijöiden paineet elinkeinonsa harjoittamiseen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Hän kehittää ja jakaa auliisti käytännöllisiä ratkaisuja, joilla on mahdollisuus nostaa viljelijät ilmastonmuutoksen hillinnän eturintamaan”, viestintäasiantuntija Ulla Ala-Ketola Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Lohjan kaupunki on ollut mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkostossa tammikuusta 2013. Hinku-verkoston päätavoitteena on hiilineutraalisuus, eli kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt on kompensoitava.
 

Lisätietoja:

Suunnittelija Venla Riekkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 029 525 1942, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
 

Lisää aiheesta:


Kohderyhmä: