HINKU-foorumi.fi Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-foorumin yläpalkin kuva

Öljystä maalämpöön ja loisteputkista ledeihin - Näin lasket energiahankkeiden ilmastovaikutukset

Uutinen 15.10.2014 klo 15.33

Energiahankkeiden ilmastovaikutusten laskeminen on yksinkertaista, kun perustiedot energiankulutuksesta ovat saatavilla. Laskennassa käytetään Tilastokeskuksen päästötietoja. Tutustu esimerkkien kautta päästölaskentaan!

Energiahankkeet ovat usein kannattavia sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeen yhtenä tavoitteena on tuoda esiin nämä saavutetut hyödyt.

Miten ilmastovaikutukset lasketaan? Laskenta on yksinkertaista, kunhan perustiedot energiankulutuksesta ovat saatavilla. Laskennassa hyödynnetään päästökertoimia, jotka ovat peräisin Tilastokeskukselta.

”Öljyn, maakaasun, turpeen, dieselin ja bensiinin päästöt ovat käytännössä vakiot. Sähkön päästöt sen sijaan vaihtelevat vuosittain sähköntuotannon mukaan, mutta käytämme yleensä sähkönkin tapauksessa vakiintuneita päästökertoimia”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen suunnitteluinsinööri Pasi Tainio.

”Sähkön kertoimena käytämme 200 g CO2/kWh, mikä tarkoittaa siis sitä että kilowattituntia kohden syntyy 200 g hiilidioksidia. Lämmityssähkön kerroin on 400 g CO2/kWh, koska lämmityskausi painottuu talveen, jolloin sähköä tuotetaan paljon kivihiilellä. Kaukolämmön tapauksessa päästökerroin vaihtelee alueittain riippuen siitä, miten kaukolämpö on tuotettu.”

Mitä tulokset kertovat? Onko vaikkapa 10 000 kg hiilidioksidia paljon vai vähän? Vertailukohteeksi voidaan sanoa, että keskivertosuomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki on noin 9000 kg.

Seuraavassa esitellään esimerkit lämmitysjärjestelmän vaihtamisesta ja uudisrakennuksen valaistuksesta uudiskohteessa.

Esimerkki 1: Öljystä maalämpöön

 Kiinteistössä luovuttiin öljykattilasta ja tilalle hankittiin maalämpöpumppu. Öljynkulutus oli aiemmin 3 000 litraa vuodessa. Litra öljyä sisältää energiaa 10 kWh eli energiankulutus oli 30 000 kWh. Saman energiamäärän tuottamiseen maalämmöllä kuluu 10 000 kWh sähköä, koska maalämpöpumppu ottaa keskimäärin 2/3 tuotetusta energiasta maasta ja 1/3 sähköstä. Päästökertoimena käytetään öljylle 261 g CO2/kWh ja lämmityssähkölle 400 g CO2/kWh (ks. liite).

Öljylämmityksen päästöt: 30 000 kWh x 261g CO2/ kWh = 7 846 kgCO2

Maalämmön päästöt: 10 000 kWh x 400 g CO2/kWh = 4 008 kgCO2

Päästövähennys, kun siirrytään öljystä maalämpöön:

7 846 kgCO2 - 4 008 kgCO2 = 3 838 kgCO2

Mikäli öljystä olisikin siirrytty hakelämmitykseen, päästösäästö olisi 7 846 kgCO2, sillä kaikkien puupolttoaineiden päästöt lasketaan nollaksi.

Esimerkki 2: Led-valaistus uudisrakennuskohteessa

 Uuteen, energiatehokkaaseen kouluun valitaan led-valaistus. Koska tässä uudisrakennuksen tapauksessa ei voida verrata aiempaan tilanteeseen, valitaan päästölaskennassa vertailuun todennäköinen, tavanomainen vaihtoehto eli loisteputkivalaisimet. Päästölaskennassa arvioidaan siis vältetyt päästöt  tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna.

Led-valaisimia asennetaan 100 kpl ja niiden teho on 20 W. Valaisimien vuotuinen käyttöaika on 2 400 tuntia, joten sähkönkulutus on n. 4 800 kWh. Vastaavasti 58 watin loisteputkivalaisimien sähkönkulutus olisi 13 900 kWh. Sähkön päästökertoimena käytetään 200 gCO2/kWh (ks. liite).

Perinteisten loisteputkivalaisimien sähkönkulutus: 58W x 2 400 h x 100 kpl = 13 900 kWh

Led-valaisimien sähkönkulutus: 20W x 2 400 x 100 kpl = 4 800 kWh

Vältetty sähkönkulutus: 13 900 kWh – 4 800 kWh = 9 100 kWh

Led-valaisimien päästöt: 4 800 kWh x 200 g CO2/kWh = 960 kg CO2

Loisteputkivalaisimien päästöt: 13 900 kWh x 200 g CO2/kWh = 2 800 kg CO2

Vältetyt päästöt: 2 800 kg – 960 kg = 1840 kg CO2

Lisätietoa:

Pasi Tainio, suunnitteluinsinööri, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 676,

Olli-Pekka Pietiläinen, vanhempi tutkija, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 509

sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: