HINKU-foorumi.fi Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-foorumin yläpalkin kuva

Yhteishankinnoilla kaasu- ja sähköautoille buustia?

Uutinen 22.2.2017 klo 10.07
Sähköauto
 

Hinku-kunnissa mietitään, miten kaasu- ja sähköautojen määrää voitaisiin lisätä. Paras tapa olisi järjestää kuntien yhteishankinta, jossa autojen määrää kasvatettaisiin kerralla merkittävästi, sanoo Hinku-verkoston vetäjä Pasi Tainio Suomen ympäristökeskuksesta. ”Myös tankkaus- ja latausasemien verkostoa täytyy laajentaa. Esimerkiksi suurten eläintilojen yhteydessä voisi olla biokaasutankkausasema.”

Hallitusohjelmassa on tavoitteena, että liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus nousee 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi tammikuussa energiakärkihanketukea, josta suuri osa suunnattiin biokaasun liikennekäytön ja sähköautojen infrastruktuurin kehittämiselle.

Tällä hetkellä kaasuautojen julkisia tankkausasemia on 29. Useimmilta asemilta voi tankata sekä maa- että biokaasua. Ajantasainen tieto kaasun tankkausasemista ja niiden sijainnista löytyy osoitteesta gasum.com/yksityisille/tankkaa-kaasua/tankkausasemat/. Kaasuauton omistaja ei kuitenkaan ole kaasuverkon vanki, sillä lähes kaikkiin kaasuautoihin voi tankata myös bensiiniä.

Hankintahinnaltaan kaasuauto on hieman bensiiniä korkeampi, noin dieselauton luokkaa. Käyttövoimavero on kuitenkin vain noin puolet dieselin vastaavasta ja polttoaine selvästi halvempaa.

Ympäristöystävällisiä kilometrejä

”Eräässä seminaarissa kaasukäyttöisyys tuotiin esiin bensiiniauton lisävarusteena, mikä mahdollistaa edullisemmat ja ympäristöystävällisemmät kilometrit. Tämä on minusta osuva ajatus tilanteessa, jossa kaasuverkko on vielä kehittymässä”, Tainio sanoo.

”Uusi avaus kaasuautojen lisäämiseksi on Gasumin kampanja, jossa maakaasua tarjotaan kiinteään hintaan 69 €/kk ja biokaasua vastaavasti 89 €/kk. Pidemmän päälle en tällaiseen hinnoitteluun usko, mutta mielenkiintoinen kokeilu. Autoliikkeissä asiasta ei juuri tunnuta tietävän ja käytettyjä kaasuautoja on koko Suomessa myynnissä vain kymmeniä. Ehkä Gasumin tai jonkun yhteistyökumppanin pitäisi tarjota myös se kaasuauto kiinteään kuukausihintaan.”

Isot eläintilat liikennekaasun tuottajiksi

Biokaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) avulla kaasun tankkausasemaverkostoa voidaan laajentaa kaasuputkiverkoston ulkopuolelle. Alan toimijoiden laatiman vision mukaan kaasun tankkausasemaverkosto voidaan rakentaa kattamaan koko Suomi harvaan asuttuja seutuja lukuun ottamatta vuoteen 2020 mennessä. Asemien määrä voisi tällöin olla 50–70.

Tainio näkisi kaasutankkausaseman mielellään kaikkien isompien eläintilojen yhteydessä. Samalla tankkausasiakkaille voisi tarjota tilan ja lähialueen tuotteita tilamyymälästä. Hinku-kunnista mm. Asikkalassa on tehty selvitys, joka osoitti biokaasun tuotannon olevan kunnassa kannattavaa, mikäli merkittävä osa kaasusta saataisiin myytyä liikennekäyttöön.

Kaasu on monella tapaa nestemäisiä polttoaineita parempi vaihtoehto. Sen ilmasto- ja ympäristöpäästöt ovat vähäisemmät, biokaasu on kotimaista ja sitä voidaan tuottaa hajautetusti. Kaasu on myös nestemäisiä polttoaineita edullisempaa. Kyseessä on kuitenkin perinteinen muna-kana ongelma. Kun ei ole kysyntää, ei ole tarjontaa ja toisinpäin. Hinku-kunnat voisivatkin näyttää esimerkkiä ja uudistaa omaa autokantaansa kaasulle. Muutamien kuntien ja kaupunkien kanssa on jo keskusteltu isommasta yhteishankinnasta kaasuautomäärän kasvattamiseksi.

Lähes kuusisataa julkista latauspistettä pitää sähköautot käynnissä

Suomessa on tällä hetkellä lähes kuusisataa sähköautojen julkista latauspistettä. Sähköauton lataaminen julkisissa latauspisteissä voi olla ilmaista tai maksullista ja osa latauspisteistä edellyttää kanta-asiakkuutta tai muuta tunnistautumistapaa. Latauspisteiden sijainnit kerätään sivulle sahkoinenliikenne.fi.

Julkinen ja puolijulkinen latausverkosto on rakentunut pitkälti energiayhtiöiden ja yksityisten pysäköintilaitosten investointien turvin. Latauspisteitä on rakennettu paljon kauppakeskuksiin ja työpaikoille. Uusien kiinteistöjen suunnitelmissa latauspisteet ovat lähes poikkeuksetta mukana.

Ladattavia sähköautoja arvioidaan vuonna 2020 olevan 20 000–40 000 kappaletta. Enimmäismäärän mukaan laskettuna Suomeen tarvittaisiin noin 4 000 latauspisteen julkinen jakeluverkko EU:n asettaman tavoitteen täyttymiseksi.

Kotilataus on edullista

Kun sähköautojen latauksen oletetaan perustuvan lataukseen kotipihoissa, yksityisten latauspisteiden määrällä on myös merkittävä vaikutus sähköautoistumisen vauhtiin ja mahdollisuuksiin. Ilmaisia latauspisteitä lukuun ottamatta on kotilataus yleensä halvin vaihtoehto. Sähköautoilun sähkökustannus on noin 2–3 €/100km. Jo nykyisin on olemassa älyratkaisuja, joilla kustannusta voi edelleen laskea lataamalla akut kaikista edullisimmalla sähköllä. Tulevaisuudessa sähköauto voi myös myydä sähköä verkkoon, kun sähkö on kalleimmillaan.

Useiden Hinku-kuntien kanssa on keskusteltu isommasta sähköautojen yhteishankinnasta, jolla saataisiin Suomen nykyiseen sähköautokantaan merkittävä lisäys. Moni Hinku-kunta on myös rakentanut, rakentamassa tai suunnittelemassa vähintään yhtä sähköauton latauspistettä jonkin julkisen kiinteistön yhteyteen kunnan oman sähkö- tai hybridiauton lataamiseksi. Myös kuntien vuokrataloyhtiöille on alkanut tulla asukkaiden suunnasta painetta rakentaa latauspisteitä.


Kohderyhmä: