© Turun kaupunki
Turku on Varsinais-Suomen maakuntakeskus ja taloudellinen veturi. Turulla on monipuolinen elinkeinorakenne, jota tukee laaja-alainen koulutustarjonta. Vuoden 2012 lopussa alkutuotannon työpaikkojen osuus oli 0,4 %, jalostuksen 17,1 % ja palvelujen 81,5 % (Tilastokeskus). Perinteisiä vahvoja teollisuudenaloja ovat erityisesti telakkateollisuus ja elintarviketeollisuus. Suhteellisen uusia tulokkaita ovat informaatioteknologia, logistiikka-ala sekä matkailu. Elinkeinoelämän kehittämisen osalta avainasemassa ovat alueen vahvat toimialat meriklusteri ja bioala. Alueelle keskittyy noin puolet Suomen lääkekehitys- ja diagnostiikkayrityksistä.
Kasvihuonekaasupäästöt
Turun asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 7,2 tonnia CO2e. Kaukolämpö on Turussa selkeästi merkittävin tekijä, mutta myös sähkön, liikenteen ja fossiilisten polttoaineiden merkitys on suuri.
Materiaalihäviöt
Vuonna 2012 Turun materiaalihäviöt olivat yhteensä 181 500 tonnia. Kaatopaikalle sijoitettiin 83 700 tonnia ja polttoon meni 97 800 tonnia jätteitä. Kaatopaikalle sijoitetuista jätteistä 74 700 tonnia oli maa-aineksia, 4 200 tonnia kiinteää teollisuusjätettä, 3 000 tonnia kiinteää yhdyskuntajätettä, 900 tonnia yhdyskuntalietettä ja 800 tonnia rakennusjätettä. Maa-ainekset olivat Karhulan maankaatopaikalle sijoitettuja ylijäämämaita. Teollisuusjätteistä yli 3 800 tonnia oli arinakuonaa.
Turusta polttoon lähtevistä kierrätettävistä uusiutumattomista ja biohajoavista materiaaleista suurin osa oli kiinteää yhdyskuntajätettä (41 200 tonnia). Lisäksi 15 500 tonnin verran vietiin polttoon kiinteää teollisuusjätettä, josta noin 6 000 tonnia oli REF-polttoainetta. Tämän lisäksi merkittäviä poltettava jätelaji oli rengasrouhe, jota vietiin alueelta noin 3 000 tonnia. Turun jätteistä 39 900 tonnia materiaalia kiinteistä yhdyskuntajätteistä meni myös Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n voimalaitokseen.
Turun materiaalihäviöindikaattorin tulkinnassa on huomioitava, että alueella toimivat Lassila & Tikanojan, Ekokemin ja Turun seudun jätehuollon jätekeskukset. Yksinomaan nämä kolme toimijaa toimittavat 51 500 tonnia alueelta polttoon lähtevistä jätevirroista. Näiden jätteiden alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa ja ne ovat mahdollisesti osittain myös Turun alueen ulkopuolelta.
Ekologinen jalanjälki
Turun ekologisen jalanjälkilaskelman perusteella turkulainen käyttää puupohjaista energiaa noin 560 kWh/hlö. Keskimääräisen turkulaisen kulutuksen ekologinen jalanjälki on noin 6,3 globaalihehtaaria vuodessa.