HINKU-foorumi.fi Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-foorumin yläpalkin kuva

Siirry kasvispainotteiseen ruokaan

Missä ruuan ilmastopäästöt syntyvät?

RUOKA_ilmvaik-kiekko_200px.jpgSuurin osa ruuan ilmastovaikutuksista syntyy maanviljelyssä ja eläintuotannossa. Maaperästä ja lannoitteista vapautuu viljellessä typpioksiduulia ja hiilidioksidia, ja märehtijöiden ruuansulatuksesta syntyy metaania.

Kun ruoka lähtee maatilalta eteenpäin, ilmastopäästöt syntyvät enimmäkseen fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Maatilan jälkeen ilmastopäästöjä syntyy eniten kotona, kun ruokaa valmistetaan ja säilytetään.

Elintarvikkeiden mukana syntyy pakkausjätettä, joka mielletään usein ympäristöongelmaksi. Pakkausten merkitys on kuitenkin pieni verrattuna alkutuotantoon.

Esimerkiksi SYKEn Optikassi-tutkimuksessa vertailtiin eri ostoskassien kasvihuonekaasupäästöjä. Eri materiaalista valmistettujen kassien välillä oli eroja, mutta suurimmillaankin vuoden ruokaostosten kantamiseen käytettyjen kassien hiilijalanjälki oli noin 5 kg luokkaa. Kassien merkitys on pieni verrattuna vuoden aikana kulutettujen elintarvikkeiden hiilijalanjälkeen (noin 1 800 kg/hlö). Tärkeämpää onkin, mitä kassiin valitsee ja että ruokaa ostettaisiin vain tarpeellinen määrä.

 


Ruoka_graafi_tuotantoketju


Tiesitkö tämän ruoan ilmastovaikutuksista?

  • Ruoka_herne.jpegKotimaisten talvivihannesten, kuten tomaatin, kurkun, salaattien ja yrttien ilmastopäästöt saattavat olla suuret, koska kasvihuoneiden sähkön- ja lämmöntuotannossa käytetään fossiilisia polttoaineita. Osa suomalaisista puutarhoista on siirtynyt uusiutuvan energian käyttöön, mikä vähentää päästöjä.
     
  • Kaukaakin tuotujen papujen, kasvisten ja hedelmien aiheuttamat ilmastopäästöt ovatusein pienet, koska hedelmät kypsyvät auringossa ja ne rahdataan Suomeen suurissa erissä laivalla.
     
  • Lihankulutus kasvaa. Suomalaiset söivät 60-luvulla keskimäärin 35 kiloa lihaa vuodessa, nykyään yli kaksinkertaisen määrän, 77 kiloa.Ravitsemussuositusten mukainen taso olisi noin 25 kiloa vuodessa eli alle puoli kiloa viikossa. Myös ilmastonäkökulmasta nykyistä kasvispainotteisemmat ruokavalinnat olisivat suositeltavia.
     
  • Juusto on yllättävä ilmastokuormittaja. Juustokiloa kohti tarvitaan jopa kymmeniä litroja maitoa, jolloin juuston hiilijalanjälki on yli 10 kg CO2/kg.
     
  • Suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin 20 - 30 kiloa vuodessa. Yksittäinen kotitalous haaskaa vuosittain 50 - 65 kiloa. Eniten pois heitetään vihanneksia ja kotiruokaa. Mikäli pois heitettyä ruokaa ei lajitella, synnyttää se kaatopaikalla voimakasta kasvihuonekaasua, metaania.

Muistilista hiilijalanjäljen keventäjälle

  • Suosi kauden mukaisia kasviksia, hedelmiä ja kotimaista kalaa.
  • Vältä tai vähennä lihan syömistä, erityisesti naudanlihaa.
  • Vältä tai vähennä kovan viipaloitavan juuston syömistä.
  • Tee lyhyet kauppamatkat kävellen, automatkasta saattaa tulla kuljetusketjun raskain lenkki.
  • Osta ruokaa sopivasti. Jos ruokaa kuluu vähän, suosi pieniä pakkauksia ja irtomyyntiä isojen pakkausten sijaan.
  • Hyödynnä tähteet. Jos elintarvike on pilaantunut, lajittele se biojätteisiin.

Valmista ruoka taloudellisesti

  • Käytä oikean kokoista, paksupohjaista ja kannellista valmistusastiaa.
  • Säädä teho pienemmälle heti kiehumisen jälkeen.
  • Mikroaaltouuni on tehokkain laite pienten annosten valmistamiseen ja lämmittämiseen.
  • Hyödynnä lieden ja uunin jälkilämpö - laita ruoka uuniin kannellisessa astiassa tai paistopussissa.
  • Hanki kotiin energiatehokkaat kylmälaitteet ja muut kodinkoneet, valinnassa auttaa energialuokitus.

Verkkovinkit

Laske ruuan osuus ilmastopainostasi Ilmastodieetissä!

 

 

 

Julkaistu 29.10.2014 klo 14.13, päivitetty 15.6.2017 klo 13.58

Aihealue:
Kohderyhmä: