HINKU-foorumi.fi Kohti hiilineutraalia kuntaa HINKU-foorumin yläpalkin kuva

HINKU esillä Pekingissä ja Tukholmassa

Uutinen 25.11.2014 klo 13.22

Hinku Pekingissä

HINKU oli lokakuussa esillä Pekingissä China Climate Policy Groupin pyöreän pöydän keskustelutilaisuudessa. Keskustelun aihe oli kaupunkien rooli Kiinan muutoksessa kohti vähähiilisyyttä. HINKU-hanketta oli pyydetty mukaan esimerkkinä parhaista ulkomaalaisista käytännöistä.

Keskustelu oli vilkasta ja suomalaisesta näkökulmasta hyvin samanlaista kuin täälläkin käytävä, vaikka ongelmat ovat osin erilaisia. Pekingissä akuutein ongelma on ilmanlaatu, mistä on uutisoitu Suomessakin jo vuosia. Silti ratkaisut ovat pitkälti samat kuin Suomessa ilmastonmuutoksen torjunnassa – energiansäästöä, tuuli- ja aurinkovoimaa sekä sähkö- ja kaasuajoneuvoja.

Fossiilisen energian haitoille ei ole asetettu hintaa

Myös hidasteet ja esteet ratkaisujen yleistymisen tiellä ovat samat kuin Suomessa. Fossiilinen energia on välittömiltä kustannuksiltaan vielä liian edullista ja sen käytön rajoittaminen voisi hidastaa talouskasvua. Ilmastonmuutoksen aiheuttamia kustannuksia ei vielä osata laskea fossiilisen energian hintaan mukaan.

Toinen yhteinen ongelma oli se, että etenkin vähävaraisten on hankala saada rahoitusta uusiutuvan energian investoinneille, vaikka ne olisivat taloudellisesti järkeviä muutamien vuosien perspektiivillä. Näin vähävaraiset on pakotettu käyttämään kalliimpaa ja saastuttavampaa energiaa. Vääryyttä lisää se, että ilmastonmuutoksen vaikutukset koskevat voimakkaimmin juuri vähävaraisia, joiden talous on haavoittuvampi yksittäisille onnettomuuksille ja jotka eivät voi esimerkiksi muuttaa kovin helposti pois elinkelvottomiksi muuttuvilta alueilta.

Talouskasvu Kiinassa on kovaa ja sen avulla moni nousee köyhyydestä. Sadat miljoonat kiinalaiset tavoittelevat länsimaista elintasoa ja ovat siten mielestään oikeutettuja käyttämään niitä resursseja, joita länsimailta on jäänyt maailmaan jäljelle oman elintason nostossa viimeisten kahden sadan vuoden aikana. Tähän on myös hankala asettaa vastalausetta. Me länsimaalaiset olemme asettaneet riman elintasolle ja samalla sen saavuttamiseen vaadittaville päästöille ja tätä miljardit ihmiset ympäri maailmaa tavoittelevat. Meidän tulee siis näyttää, että tämä elintaso on mahdollinen merkittävästi pienemmillä ympäristövaikutuksilla tai vaihtoehtoisesti laskea elintasoa.

Tukholma satsaa ilmastonmuutoksen hillintään

Tukholman kaupunki tarjosi marraskuussa HINKUlle luonnollisesti täysin erilaisen vertailukohdan kuin Peking ja äkkiseltään voisi kuvitella, ettei ruotsalaisessa ja suomalaisessa ilmastotyössä olisi kovin paljon eroa. Eroa tuntui kuitenkin joissain asioissa olevan vähintään saman verran kuin Suomen ja Kiinan vertailussa.

Tukholmassa saimme useaan kertaan kuulla, että raha ei ole heille ongelma ilmastotöiden toteuttamisessa. Toisaalta esityksessä kerrottiin myös hankkeesta energiakorjata miljoona Ruotsissa vuosina 1960–1970 rakennettua asuntoa. Tavoite oli pudottaa keskimääräinen energiankulutus lukemasta 188 kWh/m2 arvoon 88 kWh/m2. Tästä oli kuitenkin luovuttu taloudelliseen kannattavuuteen vedoten.

Myös poliittinen ilmapiiri on kuulemamme mukaan täysin toista kuin Suomessa. Tukholmassa poliitikko ei kuulemamme mukaan tule valittua uudelle kaudelle, ellei hänen toimensa ole ympäristö- ja ilmastomyönteisiä.

Kaukolämpöverkko on Tukholmassa Fortumin pyörittämä ja erikoisuutena on se, että verkko on avoin. Avoin verkko tarkoittaa sitä, että Fortum myös ostaa lämpöä kiinteistöiltä. Sitä meille ei osattu kertoa, missä menee ylijäämälämmön ostamisen ja kaukokylmän myymisen raja. Sopimukset tehdään kohdekohtaisesti jokaisen asiakkaan kanssa erikseen. Oletettavasti kyse on lämpötilatasosta, lämpömääristä ja lämmöntuottoprofiilista. Kaukolämpö kattaa noin 80 % Tukholman kaupungin kiinteistömassasta ja loput lämpenevät lähinnä lämpöpumpuilla. Lämmityspuolella ei siis ole enää kovin paljoa tehtävissä, kun uusi biokaukolämpölaitos syrjäyttää kivihiilen parin vuoden sisällä lopullisesti Tukholmassa.

Etanoli-, kaasu- ja sähköautoilun edelläkävijät

Liikennepuolella Tukholma ja koko Ruotsi on myös reilusti Suomea edellä etanoli-, kaasu- ja sähköautoillaan. Esimerkiksi Tukholman linja-autoista 60 % käy jo nykyisin uusiutuvilla ja vuonna 2025 on tavoitteena 100 %. Täyssähköautoja on Ruotsissa 6 355, kun Suomessa niitä on 295. Biokaasua Ruotsi tuottaa moninkertaisesti Suomeen nähden ja silti Tukholmassa biokaasun kysyntä ylittää tuotannon kymmenkertaisesti. Biokaasua haluaisivat käyttää niin voimalaitokset, kotitaloudet kuin kevyt ja raskas liikenne sekä meriliikenne.

Suomalaisesta näkökulmasta hieman erikoiselta kuulostava ongelma on se, että aurinkovoimaloiden ei lasketa vähentävän päästöjä, koska sähkön päästöt on jo muilla toimilla laskettu niin alas – noin kymmeneen prosenttiin Suomen tasosta. Silti aurinkovoimaa rakennetaan voimakkaasti taloudellisen kannattavuuden ja rakennusmääräysten johdosta. Elinkaaripäästöiltään normaalia pienemmille aurinkovoimaloille voisikin siis olla kysyntää Tukholmassa.  

HINKUn ja Tukholman tavoitteet samat

Vaikka Ruotsissa ollaan taas tälläkin alueella Suomea reilusti edellä, ei siellä ole tehty mitään mihin me emme täällä kotoisessa Suomessakin pystyisi. Tavoitteen asettelussa olemme sentään HINKUssa samalla tasolla Tukholman kanssa. Tukholmassa tavoite on olla fossiilisista polttoaineista vapaa vuoteen 2050 mennessä ja heidän omien selvitystensä mukaan he eivät tule siihen pääsemään. HINKUn tavoite vähentää päästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä on vielä kokonaan omissa käsissämme.

Päästöjen vähentäminen on globaali haaste ja siihen on myös herätty ympäri maailmaa. Meidän suomalaisten tulee yhdessä muiden kehittyneiden valtioiden kanssa olla eturintamassa kun koko maailma vähentää päästöjä.

Pasi Tainio

HINKU-hankkeen vetäjä


Kohderyhmä: